Reuters Instituten julkaisema Digital News Report on kattava tutkimus digitaalisen uutismedian kulutuksesta. Se tarkastelee, miten ihmiset eri puolilla maailmaa seuraavat uutisia, millaisia uutislähteitä he käyttävät ja kuinka paljon he luottavat niihin. Raportti tarjoaa vuosittain arvokasta tietoa muuttuvasta yleisökäyttäytymisestä, uusista teknologioista sekä uutismedia-alan keskeisistä haasteista.
Tähän artikkeliin on koottu vuoden 2026 Digital News Reportin tärkeimmät havainnot. Käsittelemme muun muassa tekoälyn yleistymistä, videomuotoisten uutisten ja uutissisällöntuottajien kasvavaa merkitystä, perinteisen median käytön vähenemistä sekä suhtautumista puolueettomaan journalismiin ja julkisen palvelun mediaan. Voit lukea alkuperäisen raportin kokonaisuudessaan täältä.
Kiinnostus uutisiin ja luottamus mediaan jatkavat laskuaan
Kiinnostus uutisia kohtaan on jatkanut laskuaan kaikilla tutkimukseen osallistuneilla markkinoilla. Vuodesta 2021 lähtien niiden osuus, jotka ovat erittäin tai hyvin kiinnostuneita uutisista, on laskenut keskimäärin 13 prosenttiyksikköä (59 prosentista 46 prosenttiin). Samalla satunnaisten tai passiivisten uutisten seuraajien osuus on kasvanut 16 prosentista 25 prosenttiin.
Suomessa kiinnostus uutisia kohtaan on laskenut vähemmän kuin useilla muilla markkinoilla. Kymmenen vuoden aikana kiinnostus on laskenut 3 prosenttiyksikköä (64 prosentista 61 prosenttiin). Samalla 31 % suomalaisista kertoo välttelevänsä uutisia ainakin joskus, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös luottamus uutisiin on laskenut alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 2015, jolloin Reuters Institute alkoi mitata sitä. Vain 37 % vastaajista kertoo luottavansa uutisiin suurimman osan ajasta. Yhä useampi seuraa uutisia sosiaalisen median, videopalveluiden ja tekoälyn kautta – kanavien, joihin luotetaan perinteisiä uutismedioita vähemmän – mikä on osaltaan heikentänyt kokonaisluottamusta. Myös luottamuksen heikkeneminen yhteiskunnallisiin instituutioihin, poliittiset hyökkäykset mediaa kohtaan sekä kärjistyneet vaalit vaikuttavat luottamukseen journalismia kohtaan. Laajasti seurattuihin yksittäisiin uutisbrändeihin luotetaan kuitenkin edelleen verrattain hyvin.
Suomessa kehitys on samansuuntainen, mutta luottamus uutisiin kuuluu edelleen maailman korkeimpiin. Vuonna 2026 jopa 63 % (-4 prosenttiyksikön lasku edellisvuodesta) suomalaisista kertoo luottavansa uutisiin suurimman osan ajasta. Luotetuimpia uutismedioita ovat Yle, MTV, paikallislehdet sekä Kauppalehti.
Samaan aikaan huoli mis- ja disinformaatiosta kasvaa edelleen. Jo 62 % vastaajista kertoo olevansa huolissaan aidon ja valheellisen tiedon erottamisesta verkossa, vaikka monet käyttävätkin uutisten seuraamiseen edelleen sosiaalisen median alustoja niiden helppouden vuoksi.
Raportti osoittaa myös kasvavaa tyytymättömyyttä siihen, miten media käsittelee tiettyjä aiheita. Ihmisten käsitys uutismedioiden onnistumisesta eri aiheiden käsittelyssä on vahvasti yhteydessä yleiseen luottamukseen uutisia kohtaan. Erityisesti maahanmuutto on aihe, jonka uutisointiin ollaan kaikkein tyytymättömimpiä: selvästi useampi arvioi median onnistuvan siinä huonosti kuin hyvin, myös niiden joukossa, jotka luottavat uutisiin yleisesti. Sosiaalista mediaa ensisijaisena uutislähteenään käyttävät suhtautuvat uutismedioiden tapaan käsitellä eri aiheita muita kriittisemmin.
Miten tekoälyä käytetään uutisten seuraamiseen?
Generatiivisten tekoälytyökalujen käyttö on kasvanut nopeasti: viikoittainen käyttö on noussut vuodessa 18 prosentista 34 prosenttiin. Uutisten seuraaminen tekoälychatbottien avulla on vielä melko harvinaista, mutta yleistyy jatkuvasti. Maailmanlaajuisesti 10 % vastaajista kertoo käyttävänsä tekoälyä uutisiin. Suomessa vastaava osuus on 5 %, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tekoälychatbottien käyttö uutisten seuraamiseen on yleisintä maissa, joissa uutisia kulutetaan paljon digitaalisten alustojen kautta sekä nuorten keskuudessa. Esimerkiksi 17 % 18–24-vuotiaista käyttää tekoälyä uutisten seuraamiseen, kun vanhimmassa ikäryhmässä vastaava osuus on vain 5 %. Tekoälyn käyttäjät ovat myös keskimääräistä kiinnostuneempia uutisista ja poliittisesti aktiivisempia. Tästä huolimatta vain 1 % vastaajista pitää tekoälyä ensisijaisena uutislähteenään, mikä viittaa siihen, että chatbotit täydentävät perinteisiä uutislähteitä niiden korvaamisen sijaan.
Tekoälychatbotteja käytetään ennen kaikkea uutisten ymmärtämisen tukena eikä pelkästään otsikoiden lukemiseen. Yleisimpiä käyttötapoja ovat uutisiin liittyvien jatkokysymysten esittäminen (42 %), ajankohtaisten uutisten hakeminen (35 %), uutisten tiivistäminen (34 %), uutislähteiden luotettavuuden arviointi (33 %) sekä monimutkaisten aiheiden selittäminen helpommin ymmärrettävään muotoon (30 %). Käyttäjät arvostavat tekoälyssä myös sen nopeutta, helppokäyttöisyyttä, kykyä yhdistää tietoa useista lähteistä sekä mahdollisuutta kääntää sisältöä eri kielille.
Tekoälyn yleistyminen on herättänyt huolta myös uutismedioiden verkkosivujen kävijämääristä, jos käyttäjät kuluttavat uutisia yhä useammin suoraan chatbotin kautta. Tätä selvittääkseen tutkimuksessa kysyttiin, kuinka usein käyttäjät siirtyvät chatbotista alkuperäisen uutislähteen sivuille. Vain 4 % vastaajista kertoi tekevänsä näin usein tai aina. Hakukoneista alkuperäiseen lähteeseen siirtyy 19 % ja sosiaalisesta mediasta 17 %. Alhainen osuus selittyy osittain sillä, että tekoälyä käytetään uutisiin vielä melko vähän. Niistä vastaajista, jotka ylipäätään käyttävät tekoälyä uutisten seuraamiseen, 42 % kertoo siirtyvänsä alkuperäiseen uutislähteeseen.
Syyt klikkaamiseen eroavat myös alustojen välillä: tekoälyn käyttäjät hakevat alkuperäisestä lähteestä useammin vahvistusta tiedon paikkansapitävyydelle tai lisätietoa itse lähteestä, kun taas hakukoneiden ja sosiaalisen median käyttäjät etsivät useammin tarkempaa tietoa aiheesta. Lisää tekoälyn vaikutuksista uutismedioiden verkkoliikenteeseen voit lukea blogistamme.
Luottamus tekoälyn tuottamaan sisältöön liittyy vahvasti sekä yleiseen luottamukseen uutisia kohtaan että kokemukseen tekoälyn käytöstä. Ne, jotka luottavat uutisiin ja käyttävät tekoälyä säännöllisesti, suhtautuvat chatbotien vastauksiin muita myönteisemmin. Sen sijaan uutisiin vähemmän luottavat ja tekoälyä harvoin käyttävät suhtautuvat tekoälyn tuottaman tiedon laatuun ja luotettavuuteen selvästi kriittisemmin.
Uutisvideot jatkavat kasvuaan
Verkossa katsottavien uutisvideoiden suosio kasvaa edelleen erityisesti sosiaalisen median alustoilla. Vuosi 2026 onkin ensimmäinen, jolloin sosiaalinen media ja videopalvelut ovat maailmanlaajuisesti yleisin uutislähde (54 %). Vuosien 2023--2026 välillä uutisvideoiden kulutus kasvoi eniten TikTokissa (+7 prosenttiyksikköä) ja Instagramissa (+5 prosenttiyksikköä), kun taas uutismedioiden omilla verkkosivuilla katsottujen videoiden määrä väheni viidellä prosenttiyksiköllä.
Uutisvideoiden käyttö on yleisintä maissa, joissa sosiaalinen media on tärkein uutislähde. Sen sijaan maissa, joissa sanomalehdillä ja julkisen palvelun medialla on edelleen vahva asema, uutisvideoita kulutetaan suhteellisesti vähemmän. Myös Euroopassa, jossa julkisella medialla on vahva perinne, uutisvideoiden katselu on kuitenkin yleistä: noin 50–60 % ihmisistä katsoo uutisvideoita verkossa viikoittain.
Uutisvideoiden kulutuksessa on myös selviä ikäryhmäkohtaisia eroja. YouTube tavoittaa uutisvideoillaan melko tasaisesti eri ikäryhmät, kun taas TikTok ja Instagram ovat erityisesti nuorten suosiossa. Lähes neljä kymmenestä 18–24-vuotiaasta katsoo uutisvideoita TikTokissa viikoittain, kun yli 55-vuotiaista näin tekee vain noin joka kymmenes. TikTokissa ja Instagramissa uutisiin törmätään useimmiten muun sisällön ohessa, kun taas YouTubea käytetään useammin tarkoituksellisesti uutisten etsimiseen.
Valtaosa TikTokissa katsottavista uutisvideoista on alle kahden minuutin mittaisia lyhytvideoita. YouTubessa sen sijaan yli puolet katsojista seuraa yli kuuden minuutin pituisia uutisvideoita. Toisin kuin voisi olettaa, pidemmät YouTube-videot ovat suhteellisesti suositumpia nuorten kuin yli 55-vuotiaiden keskuudessa.
Myös tapa katsoa televisiota on muuttunut älytelevisioiden yleistymisen myötä. Suurin osa nuoremmista ikäryhmistä (67–71 %) käyttää älytelevisiota uutisten katsomiseen suoratoisto- ja videosovellusten kautta, kun taas vanhemmat ikäryhmät suosivat edelleen perinteisiä televisiolähetyksiä.
Uutissisällöntuottajat muokkaavat uutiskenttää
Uutissisällöntuottajista on tullut yhä tärkeämpi osa digitaalista uutisekosysteemiä. Yli neljännes (27 %) tutkimukseen vastanneista kertoo saavansa uutisia sisällöntuottajilta viikoittain. Useimmille he toimivat kuitenkin perinteisten uutislähteiden rinnalla eivätkä ensisijaisina uutislähteinä. Sisällöntuottajiin eniten tukeutuvat käyttävät muita useammin sosiaalista mediaa ja videopalveluita tärkeimpinä uutislähteinään.
Raportti jakaa uutissisällöntuottajien toimintaympäristöt neljään erilaiseen ekosysteemiin. Poliittisesti polarisoituneissa ekosysteemeissä sisällöntuottajat menestyvät erityisesti maissa, joissa luottamus perinteiseen mediaan on heikko, julkisen palvelun media on heikko ja sosiaalisen median käyttö uutislähteenä on yleistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa monet suosituista sisällöntuottajista ovat entisiä toimittajia tai uutisankkureita, jotka ovat siirtyneet vähemmän säännellyille verkkoalustoille. Ne, jotka saavat uutisensa pääasiassa sisällöntuottajilta, luottavat heihin huomattavasti todennäköisemmin kuin perinteiseen mediaan. He myös sijoittuvat muita useammin poliittisen kentän ääripäihin, mikä herättää huolta siitä, että nämä sisällöntuottajat voivat vahvistaa yhteiskunnallista polarisaatiota ja lisätä virheellisen tiedon leviämistä.
Kriittisten äänten ekosysteemeissä sisällöntuottajat paikkaavat valtion rajoittaman tai kontrolloiman median jättämiä aukkoja antamalla äänen hallituksen arvostelijoille ja mielenosoittajille. Esimerkiksi Turkissa, jossa suuri osa kansallisesta mediasta on hallituksen hallinnassa, riippumattomista sisällöntuottajista ja entisistä toimittajista on tullut merkittäviä vaihtoehtoisia uutislähteitä, joihin luotetaan usein enemmän kuin valtamediaan.
Kolmannen ryhmän muodostavat nuoret suunnannäyttäjät, jotka käyttävät lyhyitä, sosiaaliseen mediaan suunniteltuja videoita uutisten ja politiikan selittämiseen helposti ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla. He ovat erityisen suosittuja nuorten yleisöjen keskuudessa, jotka pitävät heitä usein perinteisiä uutismedioita aidompina, ymmärrettävämpinä ja luotettavampina. Nämä sisällöntuottajat ovat menestyneet erityisesti maissa, joissa perinteisellä medialla on ollut vaikeuksia tavoittaa Z-sukupolvea.
Viimeisen ryhmän muodostavat rajalliset tai hybridi-ekosysteemit, joita esiintyy erityisesti Pohjois- ja Itä-Euroopassa sekä Japanissa. Niiden kehitys on ollut hitaampaa vähäisemmän sosiaalisen median käytön, ikääntyvän väestön ja vakiintuneisiin uutisbrändeihin kohdistuvan luottamuksen vuoksi. Näillä markkinoilla sisällöntuottajat ovat usein toimittajia tai uutisankkureita, jotka ovat laajentaneet näkyvyyttään verkkoon, eivät täysin itsenäisiä vaikuttajia. Yleisöt seuraavat myös useammin kansainvälisiä kuin kotimaisia uutissisällöntuottajia. Suomessa uutissisällöntuottajat eivät ole vielä nousseet yhtä merkittävään asemaan kuin monissa muissa maissa. Raportin mukaan osa suosituista sisällöntuottajista käsittelee ajankohtaisia aiheita, mutta ei pidä itseään journalistisina toimijoina.
Nämä ekosysteemit eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois ja monissa maissa on piirteitä kaikista neljästä sisällöntuottajaekosysteemistä. Ne myös kehittyvät nopeasti ja muuttuvat poliittisten sekä kulttuuristen muutosten mukana.
Perinteisen median käyttö jatkaa laskuaan
Perinteisen median käyttö uutislähteenä jatkaa laskuaan. Vuodesta 2013 lähtien sanomalehtien, radion ja television viikoittainen käyttö on vähentynyt merkittävästi. Televisio on edelleen käytetyin perinteinen uutislähde: 52 % vastaajista seuraa uutisia sen kautta viikoittain, kun taas 27 % on lopettanut sen säännöllisen käytön ja vain 14 % ei ole koskaan käyttänyt sitä uutislähteenä. Sanomalehtien ja radion käyttäjämäärät ovat selvästi pienemmät. Vain 14 % käyttää sanomalehtiä ja 21 % radiota uutisten seuraamiseen viikoittain, kun taas suuri osa vastaajista on joko lopettanut niiden käytön tai ei ole koskaan omaksunut niitä säännölliseksi uutislähteeksi.
Suomessa painettujen sanomalehtien käyttö on laskenut 31 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 (53 prosentista 22 prosenttiin), kun taas television uutiskäyttö on vähentynyt 14 prosenttiyksikköä. Televisio tavoittaa edelleen enemmistön suomalaisista viikoittain (61%).
Raportissa tarkastellaan uutislähteiden kehitystä kahden käsitteen avulla: omaksuminen (adoption), eli kuinka moni on käyttänyt uutislähdettä säännöllisesti jossain vaiheessa, sekä käyttäjien säilyttäminen (retention), eli kuinka moni käyttää sitä edelleen. Televisiolla sekä omaksuminen (79 %) että käyttäjien säilyttäminen (66 %) ovat edelleen korkealla tasolla. Sen sijaan sanomalehtien (49 % / 27 %) ja radion (53 % / 39 %) luvut ovat selvästi heikompia. Niiden käytön väheneminen johtuu sekä uusien käyttäjien vähäisestä omaksumisesta että nykyisten käyttäjien menettämisestä, vaikka radio on onnistunut säilyttämään käyttäjänsä sanomalehtiä hieman paremmin. Television haaste on erilainen: useimmat ovat käyttäneet televisiota uutislähteenä jossain vaiheessa, mutta erityisesti nuoret ovat vähitellen lopettaneet sen säännöllisen seuraamisen.
Ikä on keskeinen tekijä näiden muutosten taustalla. Sanomalehtien ja radion omaksuminen on 18–34-vuotiaiden keskuudessa selvästi vähäisempää kuin vanhemmissa ikäryhmissä, kun taas television suurin haaste on nuorten katsojien säilyttäminen. Vaikka 72 % nuoremmista vastaajista on käyttänyt televisiota uutislähteenä, vain noin puolet seuraa sitä edelleen säännöllisesti. Yli 35-vuotiaista vastaava osuus on 71 %. Myös uutissivustot ja -sovellukset noudattavat samaa kehitystä: ne tavoittavat hyvin kaikenikäisiä käyttäjiä, mutta nuoret lopettavat niiden käytön vanhempia useammin. Tulokset viittaavat siihen, että television ja digitaalisten uutissivustojen käytön pitkän aikavälin lasku johtuu ennen kaikkea siitä, ettei nuoria käyttäjiä onnistuta pitämään mukana, kun taas sanomalehdet ja radio kamppailevat samanaikaisesti sekä uusien käyttäjien houkuttelemisen että nykyisten käyttäjien säilyttämisen kanssa.
Puolueeton uutisointi on edelleen enemmistön toive
Vaikka sosiaalisen median kärjistyneet keskustelut saattavat antaa toisenlaisen kuvan, suurin osa ihmisistä suosii edelleen puolueetonta uutisointia. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla markkinoilla 45 % vastaajista kertoo suosivansa uutislähteitä, jotka eivät vahvista eivätkä haastaa heidän omia näkemyksiään. Sen sijaan vain 22 % suosii omia näkemyksiään tukevia uutislähteitä ja 15 % sellaisia, jotka haastavat niitä. Nämä mieltymykset ovat pysyneet lähes muuttumattomina viimeisen kuuden vuoden ajan, ja puolueettomat uutismediat tavoittavat edelleen suurimmat yleisöt sekä verkossa että perinteisissä kanavissa.
Vaikka omia näkemyksiä vahvistavia uutislähteitä suosiva ryhmä on vähemmistö, sen jäsenet ovat keskimäärin poliittisesti sitoutuneempia, aktiivisempia, äänekkäämpiä ja kaupallisesti houkuttelevampia uutismedioille. Tämä voi kannustaa erityisesti uusia tai kasvua hakevia uutismedioita ja sisällöntuottajia omaksumaan aiempaa selkeämpiä journalistisia linjauksia uskollisen yleisön houkuttelemiseksi.
Mieltymyksissä on myös maakohtaisia eroja. Maissa, joissa sosiaalinen media on keskeinen uutislähde ja poliittinen polarisaatio on voimakkaampaa, puolueettomuutta pidetään harvemmin tärkeimpänä ominaisuutena. Esimerkiksi Indonesiassa, Nigeriassa, Filippiineillä ja Meksikossa uutisia halutaan useammin lähteistä, jotka vastaavat omia arvoja. Myös nuoret pitävät puolueettomuutta hieman harvemmin tärkeimpänä kuin vanhemmat ikäryhmät, vaikka se on edelleen yleisin mieltymys kaikissa ikäryhmissä.
Suhtautuminen julkisen palvelun mediaan on pääosin myönteistä
Julkisen palvelun media saa kokonaisuudessaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä arvioita. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla markkinoilla 37 % vastaajista kokee julkisen palvelun uutismedian vaikuttavan myönteisesti yhteiskuntaan, kun taas 22 % arvioi sen vaikutuksen kielteiseksi. Loput suhtautuvat siihen neutraalisti tai kokevat sen vaikutuksen vähäiseksi. Julkisen palvelun mediaa arvostetaan erityisesti Pohjoismaissa ja Portugalissa, kun taas suhtautuminen on selvästi kriittisempää esimerkiksi Italiassa, Ranskassa, Slovakiassa ja Serbiassa. Suomessa YLE on luotetuin medialähde.
Myönteinen suhtautuminen julkisen palvelun mediaan on vahvasti yhteydessä yleiseen luottamukseen uutisia kohtaan sekä julkisen palvelun median aktiiviseen käyttöön. Uutisiin luottavat pitävät julkisen palvelun mediaa huomattavasti useammin yhteiskunnalle hyödyllisenä kuin ne, jotka eivät luota uutisiin. Myös julkisen palvelun median käyttäjät suhtautuvat sen yhteiskunnalliseen rooliin selvästi myönteisemmin kuin ne, jotka eivät seuraa sitä. Kielteiset arviot voivat puolestaan heijastaa huolta poliittisesta vaikuttamisesta ja median riippumattomuuden heikkenemisestä, kuten on tapahtunut Slovakiassa.
Poliittinen suuntautuminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten julkisen palvelun mediaan suhtaudutaan. Useimmissa maissa poliittisen vasemmiston kannattajat suhtautuvat julkisen palvelun mediaan myönteisemmin kuin oikeiston kannattajat, joiden arviot ovat usein varauksellisempia tai jopa kielteisiä. Tämä näkyy selvästi myös Suomessa, jossa yleinen luottamus uutisiin on maailman korkeimpia. Silti 63 % vasemmistoon itsensä sijoittavista suhtautuu julkisen palvelun mediaan myönteisesti, kun taas oikeistoon sijoittuvista vastaava osuus on vain 18 %.
Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy. Italiassa vasemmistoon sijoittuvat suhtautuvat julkisen palvelun mediaan oikeistoa kriittisemmin, mikä todennäköisesti heijastaa viimeaikaisia johdon muutoksia ja huolta poliittisen vaikutusvallan kasvusta maan julkisen palvelun yleisradioyhtiössä.
Julkisen palvelun median myönteisesti kokevat arvostavat ennen kaikkea sen kykyä tarjota luotettavia ja kaikkien saatavilla olevia uutisia. Noin 40 % tästä ryhmästä katsoo myös, että julkisen palvelun media tuottaa laadukasta journalismia, tukee demokratiaa, toimii riippumattomasti kaupallisista ja poliittisista vaikutteista sekä huomioi monipuolisesti erilaisia näkökulmia.
Kriittisesti julkisen palvelun mediaan suhtautuvat pitävät puolestaan yleisimmin ongelmana poliittista vaikuttamista ja puolueellisuutta – 71 % mainitsee tämän keskeiseksi huolenaiheeksi. He myös kokevat muita useammin, ettei julkisen palvelun media ole riittävän luotettava, edusta riittävän laajasti erilaisia näkökulmia tai huomioi tasapuolisesti yhteiskunnan eri ryhmiä.
Yhteenveto
Vuoden 2026 Reuters Institute Digital News Report osoittaa, että uutismedia elää voimakasta murrosta. Uutisia seurataan yhä useammin sosiaalisen median, videoiden, sisällöntuottajien ja tekoälytyökalujen kautta, samalla kun perinteisten uutislähteiden käyttö vähenee. Tekoäly ja uutissisällöntuottajat eivät kuitenkaan ainakaan toistaiseksi korvaa perinteisiä uutismedioita, vaan toimivat niiden rinnalla. Samalla enemmistö ihmisistä arvostaa edelleen puolueetonta journalismia, vaikka poliittinen polarisaatio vaikuttaa yhä vahvemmin siihen, miten uutisiin, julkisen palvelun mediaan ja eri uutislähteisiin suhtaudutaan.
Suomessa kehitys noudattaa pitkälti samoja kansainvälisiä trendejä, mutta monilla mittareilla lähtötilanne on edelleen vahva. Luottamus uutisiin kuuluu maailman korkeimpiin, digitaalisten tilausten määrä kasvaa vähitellen ja uutismediat hyödyntävät aktiivisesti uusia teknologioita, kuten tekoälyä. Samalla myös suomalainen media kohtaa samoja haasteita kuin muualla: painetun median käyttö vähenee, nuoremmat yleisöt siirtyvät uusille alustoille ja uutisten kulutustavat pirstaloituvat. Muutosten keskellä luotettavan, riippumattoman ja laadukkaan journalismin merkitys korostuu entisestään.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Lue lisää
.png)
Digitaalisen uutismedian trendit 2025
.png)
Uutistilaukset: mikä motivoi ihmisiä tilaamaan?
.png)
