Tämä blogikirjoitus perustuu Reutersin Digital News Report 2024 -raportin havaintoihin.

Reuters-instituutin Digital News Report tarjoaa kattavan katsauksen siihen, miten ihmiset kuluttavat ja seuraavat digitaalista uutismediaa eri puolilla maailmaa. Raportti käsittelee muun muassa luottamusta journalismiin, asenteita tekoälyn käyttöön toimituksissa, uutisten välttelyä sekä muuttuvia sosiaalisen median trendejä. Se tarjoaa arvokkaita näkemyksiä yleisöjen ja uutisten muuttuvasta suhteesta.

Luottamus uutisiin

Yleisön luottamus uutisiin on varsin alhaisella tasolla. Luottamus vaihtelee markkinoittain, mutta kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa keskimäärin vain 40 % vastaajista luottaa uutisiin useimmiten. Ikä, tulotaso ja koulutustaso vaikuttavat siihen, kuinka paljon henkilö luottaa uutisiin: nuoremmat ihmiset, pienituloiset ja matalammin koulutetut osoittavat vähemmän luottamusta uutisiin. Näiden tekijöiden vaikutus luottamukseen on kuitenkin vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Vastoin yleisiä oletuksia poliittinen suuntautuminen vaikuttaa vain vähän tai ei lainkaan siihen, kuinka paljon henkilö luottaa uutisiin. Joissakin maissa, joissa poliittinen polarisaatio on voimakkaampaa (esimerkiksi Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Argentiinassa), poliittinen suuntautuminen kuitenkin vaikuttaa merkittävämmin luottamustasoon. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun autoritääriset johtajat, kuten Donald Trump, heikentävät perinteisten tiedotusvälineiden asemaa, mikä entisestään vähentää heidän kannattajiensa luottamusta uutisiin.

Luottamus vaihtelee myös mediabrändien välillä. Konservatiiviset lukijat luottavat vähemmän vasemmistolaisiin medioihin kuin oikeistolaisiin, ja vastaavasti liberaalit suhtautuvat epäluuloisemmin oikeistomediaan. Ryhmä, joka luottaa uutisiin vähiten, koostuu kuitenkin poliittisesti epävarmoista ja politiikkaan välinpitämättömästi suhtautuvista ihmisistä, mikä johtuu siitä, että politiikka on olennainen osa journalismia, ja siksi politiikasta välinpitämättömät suhtautuvat siihen epäluuloisemmin.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Eri tekijät vaikuttavat siihen, kuinka paljon ihmiset luottavat eri mediatoimijoihin. Vaikuttavimpia tekijöitä ovat läpinäkyvyys, korkea journalistinen taso, oikeudenmukainen edustus ja puolueettomuus. Vähemmän vaikutusvaltaisia, mutta silti noin puolelle vastaajista tärkeitä, ovat jaetut arvot, taipumus liioitteluun, vakiintunut historia ja negatiivisuuden taso. Näiden tekijöiden vaikutus luottamukseen vaihtelee markkinoittain, mutta läpinäkyvyys, korkeat standardit ja oikeudenmukaisuus ovat yleisesti merkittävimpiä.

Ikä, sukupuoli, tulotaso ja koulutustaso vaikuttavat vain vähän siihen, mitkä tekijät ihmiset kokevat luotettavuuden kannalta tärkeiksi. Vaikka nämä tekijät muokkaavat sitä, miten ihmiset kuluttavat ja seuraavat uutisia, niillä näyttää olevan vain vähäinen vaikutus siihen, mitkä mediatoimijat koetaan luotettaviksi. Poliittisesti epävarmat erottuvat jälleen muista ryhmistä, sillä he ovat muita epätietoisempia siitä, mitkä tekijät lisäisivät heidän luottamustaan uutistoimijoihin.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Kiinnostus uutisiin ja uutisten välttely

Kiinnostus uutisiin on laskussa kaikilla markkinoilla, lukuun ottamatta Suomea, jossa kiinnostuksen taso on pysynyt poikkeuksellisen korkeana ja vakaana viimeisen vuosikymmenen ajan. Muualla kiinnostus on vähentynyt merkittävästi tai pysynyt vähemmän vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka lasku tasaantui hieman viime vuonna. Demografisesti naiset ja nuoret muodostavat suuren osan tästä kiinnostuksen laskusta.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Uutisten välttely on lisääntynyt viime vuodesta, ja 39 % ihmisistä kertoo välttelevänsä uutisia joskus tai usein. Tämä luku on noussut 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Uutisten välttely on kasvanut merkittävästi muun muassa Irlannissa, Espanjassa, Italiassa, Saksassa, Suomessa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Syitä uutisten välttelyyn ovat muun muassa kokemus uutisten toistuvuudesta ja tylsyydestä sekä ahdistuksen, voimattomuuden ja uutisväsymyksen tunteet. Uutisväsymys on kasvanut 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2019, ja 39 % vastaajista kertoo tuntevansa itsensä uupuneeksi uutisten määrän vuoksi. Naiset (43 %) kokevat uutisväsymystä huomattavasti enemmän kuin miehet (34 %).


Asenteet tekoälyn käyttöön journalismissa

Tekoälyn yleistyessä toimituksissa on tärkeää ymmärtää, miten yleisö suhtautuu sen käyttöön uutistuotannossa. Vain pieni osa vastaajista (36 %) tuntee olonsa mukavaksi, kun tekoälyä käytetään avustajana, ja vielä harvempi (19 %) hyväksyy pääosin tekoälyn tuottaman sisällön. Mukavuusaste vaihtelee sen mukaan, kuinka tuttu tekoäly on vastaajille. Tekoälyyn perehtyneet ovat kaksi kertaa hyväksyvämpiä sen käyttöön nähden kuin ne, joilla ei ole siitä kokemusta. Näin ollen on mahdollista, että tekoälyn laajempi käyttö ja sille altistuminen voivat ajan myötä lisätä yleisön mukavuutta sen käyttöä kohtaan. 

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Mukavuusasteet vaihtelevat myös sen mukaan, mihin tekoälyä käytetään. hmiset kokevat tekoälyn käytön hyväksyttävämmäksi taustatehtävissä, kuten transkriptiossa tai oikoluvussa. Uutisten jakaminen uusilla tavoilla (esim. chatbotien kautta) aiheuttaa enemmän epämukavuuden tunnetta, kun taas sisällöntuotanto kohtaa eniten vastustusta, sillä ihmiset suosivat ihmisten tuottamaa sisältöä. Myös uutisten tyyppi vaikuttaa mukavuusasteisiin. Kovien uutisaiheiden, kuten politiikan ja rikollisuuden, kohdalla tekoälyn käyttö herättää enemmän epämukavuutta, kun taas kevyemmät uutiset (esim. viihde) vähentävät tätä epämukavuutta.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Yleisö toivoo, että tekoälyn käyttö ilmoitetaan aina, erityisesti silloin, kun sitä hyödynnetään julkisesti näkyvässä sisällössä. Pelkästään taustatehtävissä käytettynä tekoälyn ilmoittamista pidetään kuitenkin vähemmän tärkeänä. Tekoälyn käytön ilmoittaminen on hienovaraista tasapainottelua; vaikka läpinäkyvyys auttaa säilyttämään yleisön luottamuksen, tekoälyn käyttö itsessään voi heikentää sisältöön kohdistuvaa luottamusta. Toisaalta ihmiset, jotka jo ennestään luottavat uutismediaan, suhtautuvat tekoälyn käyttöön todennäköisemmin myönteisesti. Jos organisaationne suunnittelee tekoälyn käyttöä tai käyttää sitä jo nyt, läpinäkyvyys on välttämätöntä.

Mitä ihmiset odottavat uutisilta?

Pelkkien faktojen lisäksi ihmiset etsivät uutisista monenlaisia asioita. Lukijoiden ajan tasalla pitäminen, heidän kouluttamisensa eri aiheista ja tapahtumista sekä uusien näkökulmien tarjoaminen ovat yleisön tärkeimpiä tarpeita. Viihde sen sijaan koetaan vähiten tärkeäksi. Nuorempien kohderyhmien ja uutisia välttelevien henkilöiden kohdalla inspiroiva ja viihdyttävä sisältö on hieman tärkeämpää kuin muille ryhmille. Vaikka yleisö kokee, että uutiset täyttävät hyvin heidän tarpeensa pysyä ajan tasalla, on uusien näkökulmien ja inspiraation tarpeen sekä uutisten kyvyn vastata näihin odotuksiin välillä selvä kuilu.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Eri aiheet herättävät vaihtelevasti kiinnostusta. Paikallismedian kannalta myönteistä on se, että paikallisuutiset ovat edelleen kiinnostavin aihe kaikissa ikäryhmissä. Nuorten kiinnostus paikallisuutisiin on kuitenkin vain noin puolet yli 55-vuotiaiden kiinnostuksesta. Seuraavaksi eniten kiinnostavat kansainväliset uutiset, tiede ja teknologia sekä rikokset. Vanhemmat ikäryhmät ovat enemmän kiinnostuneita politiikasta, kun taas nuoremmat suuntautuvat vahvemmin ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin. Naiset ovat keskimäärin kiinnostuneempia mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista, kun taas miehet seuraavat enemmän urheilu-uutisia. 

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Kuinka paljon ihmiset maksavat verkkouutisista?

Vaikka verkkouutisista maksavien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, vain 13 % ihmisistä on aktiivisia uutistilaajia. Uusien tilausten määrä ei ole juurikaan kasvanut, ja taso on pysynyt vakaana muutaman vuoden ajan koronapandemian aiheuttaman piikin jälkeen. Pohjoismaissa on suurin osuus uutistilaajista, ja Norja johtaa tilastoja 40 %:n osuudella. Merkittävä osa uusista tilauksista menee suosituimmille kansallisille uutismedioille, mikä asettaa pienemmät mediatalot heikompaan asemaan.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Kaikilla markkinoilla 41 % ihmisistä ei maksa täyttä hintaa tilauksestaan, sillä alennukset ovat tehokas markkinointistrategia houkutella uusia tilaajia. Ei-tilaajista enemmistö (57 %) ei ole halukas maksamaan mitään uutistilauksesta. Kasvun mahdollisuuksia kuitenkin on, sillä loput ei-tilaajista olisivat valmiita maksamaan enintään 10 €/£/$ kuukaudessa tilauksesta.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Uutisten kulutus sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media käy läpi merkittäviä muutoksia. Videoiden, erityisesti lyhytmuotoisten, suosio on kasvanut huomattavasti. Trendi- ja algoritmimuutokset ovat myös muokanneet sitä, miten ihmiset kuluttavat uutisia sosiaalisessa mediassa. Vaikka suurin osa ihmisistä suosii yhä tekstiä uutislähteenään, 66 % kertoo katsovansa lyhyitä uutisvideoita viikoittain. Videoiden vetovoima perustuu niiden autenttisuuteen ja suodattamattomuuden vaikutelmaan, helppouteen käyttää jo valmiiksi suosituilla alustoilla sekä tarjoamiinsa monipuolisiin näkökulmiin.

TikTokin, YouTuben, Instagramin ja WhatsAppin suosio uutislähteinä on kasvanut, kun taas Meta (Facebook, Instagram ja Threads) on hiljattain muuttanut algoritmejaan vähentääkseen uutis- ja politiikkasisällön näkyvyyttä. Viittausliikenne on laskenut merkittävästi, kun videosisältöä on priorisoitu ja algoritmeja on muutettu. Jos TikTokin ehdotettu kielto Yhdysvalloissa toteutuu suunnitellusti, se voi aiheuttaa lisää häiriöitä.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Uutismedian asema sosiaalisessa mediassa on viime aikoina joutunut koetukselle, kun sisällöntuottajat ja verkkopersoonat ovat kasvattaneet vaikutusvaltaansa, erityisesti uudemmilla alustoilla ja videopalveluissa. Perinteisillä uutismedioilla on edelleen vahvempi asema vanhemmilla alustoilla, kuten Facebookissa ja X:ssä (Twitterissä).

Jotkut suosituimmista sisällöntuottajista ovat avoimen puolueellisia ja saaneet kritiikkiä misinformaation tai salaliittoteorioiden levittämisestä. Monet esittävät itsensä sananvapauden puolustajina, jotka toimivat perinteisen median ulkopuolella ja väittävät sen olevan yritysetujen ohjaamaa. Toiset keskittyvät tavoittamaan nuorempaa yleisöä sisältöä, joka käsittelee esimerkiksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mielenterveyttä ja ilmastonmuutosta. Populistiset poliitikot hyödyntävät myös sosiaalista mediaa rakentaakseen kannattajakuntaansa ja levittääkseen viestiään, ohittaen perinteiset mediakanavat kokonaan.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Huoli virheellisen tiedon leviämisestä sosiaalisessa mediassa on kasvanut ja on nyt 59 %:ssa kaikilla markkinoilla. Tästä huolimatta suurin osa ihmisistä on edelleen luottavaisia kykyynsä tunnistaa luotettavat uutislähteet. Tämä prosenttiosuus saattaa kuitenkin nousta, sillä Meta on ilmoittanut lopettavansa faktantarkistuksen Yhdysvalloissa ja siirtyvänsä yhteisölähtöisempään lähestymistapaan, samankaltaiseen kuin X:ssä. Poliittinen suuntautuminen vaikuttaa suhtautumiseen virheelliseen tietoon: vasemmistolaisemmat henkilöt kokevat sen yleensä vähemmän hyväksyttäväksi. Tekoälyteknologioiden, kuten deepfake-videoiden, yleistyminen on myös lisännyt pelkoa väärän tiedon leviämisestä.

Uutisten kulutus Suomessa

Suomi on maailman kärjessä uutisiin kohdistuvan luottamuksen osalta, sillä 69 % suomalaisista luottaa uutisiin. Uutisista kiinnostus on pysynyt vakaana viimeisen vuosikymmenen aikana (65 %), vaikka uutisten välttelyä raportoivien määrä on noussut viidellä prosenttiyksiköllä.

Suomessa 20 % väestöstä maksaa verkkouutisista, ja ei-tilaajista puolet harkitsisi maksavansa enintään 10 € kuukaudessa digitilauksesta. Painettujen lehtien tuotot jatkavat laskuaan, eikä digitaalisten tilausten määrä ole juurikaan kasvanut. Digitaalisten tilaajien joukossa 51 % on tilannut Helsingin Sanomat, ja 38 % maksaa alueellisista tai paikallisista uutisista verkossa.

Yle on Suomen luotetuin mediatoimija, ja sitä seuraavat Helsingin Sanomat, paikallislehdet, MTV Uutiset ja Talouselämä. Yle johtaa tavoittavuudessa televisiossa ja radiossa, kun taas Ilta-Sanomat ja Iltalehti hallitsevat verkossa.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Suurin osa ihmisistä hankkii uutisensa nykyään verkosta, ja sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan uutislähteenä. Painettujen sanomalehtien suosio on puolittunut vuodesta 2015, ja myös televisiouutisten katselu vähenee jatkuvasti. Suomessa suosituimmat sosiaalisen median alustat ovat Facebook, YouTube ja WhatsApp. Facebookin suosio on kuitenkin laskussa, kun taas TikTokin suosio kasvaa, mikä heijastaa globaaleja trendejä.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.

Kuvalähde: Reuters Institute Digital News Report 2024.