Digitaalisen uutismedian trendit 2025

Tämä blogikirjoitus kokoaa yhteen Reuters Institute Digital News Report 2025-raportin keskeiset havainnot.

Miltä digitaalinen uutismaailma näyttää tänä vuonna? Reuters Institute Digital News Report 2025 tarjoaa yksityiskohtaisen katsauksen uutisten kulutukseen, yleisön luottamukseen, personointiin ja sitouttamistrendeihin maailmanlaajuisesti. Raportti tarkastelee muun muassa uutiskiinnostuksen vähenemistä, alustojen merkityksen kasvua ja tekoälyn varovaista käyttöönottoa toimituksissa. Se tarjoaa käytännönläheisiä havaintoja, joista on hyötyä kustantajille, journalisteille ja mediatoimijoille nopeasti muuttuvassa mediaympäristössä.

Alustamuutokset ja muuttuvat uutisten kulutustottumukset

Yhä useampi kertoo, että sosiaalinen media on heidän pääasiallinen uutislähteensä. Kaikilla markkinoilla 44% nuorista (18–24-vuotiaista) sanoo, että sosiaalinen media tai videopalvelut ovat heidän tärkein uutislähteensä. Tämä trendi korostuu erityisesti Yhdysvalloissa, jossa sisällöntuottajat ja vaikuttajat keräävät yhä enemmän yleisöä, etenkin oikealle kallistuvien nuorten miesten ja niiden keskuudessa, joilla on alhainen luottamus uutisiin. Samaan aikaan perinteisen television ja radion uutiskatselu on laskussa monilla markkinoilla.

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Useimmilla sosiaalisen median alustoilla, Facebookia lukuun ottamatta, perinteiset uutismediat jäävät alakynteen tai häviävät huomiokilpailun sisällöntuottajille ja vaikuttajille. Syinä ovat muun muassa julkaisijoiden vaikeudet mukauttaa sisältöään sosiaalisen median formaatteihin sekä haluttomuus investoida näihin kanaviin, koska pelätään viittausliikenteen (eng. referral traffic) vähenemistä.

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Teksti on yhä suosituin tapa kuluttaa uutisia: 55% vastaajista eri markkinoilla suosii lukemista. Mieltymykset ovat kuitenkin muuttumassa, ja nuoremmat yleisöt suosivat yhä useammin uutisten katsomista tai kuuntelemista. Kaikilla markkinoilla ja ikäryhmissä sosiaalisen median uutisvideoiden kulutus on kasvanut 52%:sta vuonna 2020 75%:tiin vuonna 2025. Suurin osa tästä tapahtuu uutismedioiden omien sivustojen ulkopuolella, mutta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa panostukset omiin videopalveluihin ovat pitäneet katselumäärät vähintään yhtä korkeina, tai jopa korkeampina, kuin kolmansien osapuolien alustoilla.

Meta on jälleen muuttanut strategiaansa ja ilmoittanut, että poliittista sisältöä näytetään jatkossa enemmän. Vielä ei ole selvää, mitä tämä merkitsee julkaisijoille. Tällä hetkellä on jo kuusi alustaa, joiden viikoittainen uutisyleisö ylittää 10%, kun kymmenen vuotta sitten niitä oli vain kaksi. YouTube ja Facebook ovat yhä suosituimmat uutiskanavat, mutta nuorempien keskuudessa TikTok ja Instagram nousevat vahvoiksi haastajiksi. X (entinen Twitter) ei ole menettänyt tavoittavuuttaan, vaikka monet toimittajat poistuivat palvelusta Elon Muskin yritysoston jälkeen. Yleisön poliittinen painotus on kuitenkin muuttunut selvästi: oikealle suuntautuneiden osuus on kasvanut 9%:sta 26%:tiin. Donald Trumpin uudelleenvalinta puolestaan herätti alustan uudelleen henkiin.

Muutokset siinä, missä ja miten ihmiset hakevat uutisia, vaikuttavat myös siihen, kuinka paljon he luottavat näkemäänsä sisältöön ja miten he päättävät, mihin tietoon uskoa.

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Luottamus, misinformaatio ja faktantarkistus

Luottamus uutisiin

Luottamus uutisiin on pysynyt vakaana eri markkinoilla, keskimäärin 40 prosentissa, mutta maiden välillä on merkittäviä eroja. Suomi johtaa 67 prosentin luottamusasteella, kun taas Kreikka on listan hännillä 22 prosentilla. Iso-Britanniassa ja Saksassa luottamus on laskenut selvästi vuodesta 2015.

Reutersin kyselyyn vastaajien mukaan uutismedia voisi vahvistaa luottamusta tarjoamalla puolueetonta, tarkkaa ja läpinäkyvää journalismia. Mieluiten sen tulisi olla syvällistä, vallan vahtikoirana toimivaa raportointia klikkihakuisen sisällön sijaan. Haasteena on, että ”puolueettomuus” merkitsee eri asioita eri yleisöille.

Esimerkiksi maissa, joissa poliittinen kahtiajako on voimakas, kuten Yhdysvalloissa, oikealle suuntautunut lukija voi suhtautua epäilevästi uutisiin, jotka kritisoivat hänen puoluettaan tai ehdokkaitaan. Vastaavasti vasemmalle suuntautunut lukija voi kokea samoin uutisista, jotka ovat kriittisiä hänen omaa poliittista puoltaan kohtaan.

Uutisten välttely

Eri markkinoilla keskimäärin 40% vastaajista kertoo välttelevänsä uutisia joskus tai usein. Tämä on kasvava ilmiö, jota vauhdittaa ennen kaikkea päivittäin julkaistavien, ahdistavien uutisten suuri määrä.

Uutisia vältellään eniten Bulgariassa, Turkissa, Kroatiassa ja Kreikassa, ja vähiten Pohjoismaissa, Taiwanissa ja Japanissa. Vastaajien joukosta erottuu kaksi pääryhmää:

• Pysyvät välttelijät: ihmiset, joita uutiset eivät yleisesti ottaen kiinnosta.
• Ylikuormittuneet välttelijät: ihmiset, jotka kokevat uutisten määrän tai sävyn liian raskaaksi.

Jälkimmäisen ryhmän yleisimmät syyt uutisten välttelyyn ovat:

• negatiivinen vaikutus mielialaan
• tunne siitä, että uutisia on liikaa
• liiallinen sodan ja politiikan käsittely

Voit lukea aiheesta lisää blogikirjoituksestamme, joka käsittelee uutisten välttelyä tarkemmin.

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Misinformaatio ja faktantarkistus

Yli puolet (58%) vastaajista eri markkinoilla on huolissaan verkossa leviävästä misinformaatiosta.

Raportin mukaan ihmiset tarkistavat tiedon, jonka he epäilevät olevan virheellinen, seuraavasti:

• 38% tarkistaisi tiedon sellaisesta uutislähteestä, johon he luottavat
• 35% käyttäisi virallista lähdettä
• 33% turvautuisi hakukoneeseen
• 13% ei tiedä, mistä tarkistaisi tiedon oikeellisuuden
• 9% kysyisi asiaa tekoälychatbotilta (mikä on huolestuttavaa omalla tavallaan, sillä tekoäly ei aina ole luotettava)

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Hakukoneita faktantarkistukseen käyttävistä 44% kääntyisi mieluiten virallisten lähteiden puoleen, kun taas 26% käyttäisi perinteisiä uutislähteitä. Wikipedia ja erikoistuneet verkkosivustot mainittiin kuitenkin uutislähteitä useammin faktantarkistuksen lähteinä.

Sosiaalisen median käyttäjistä 30% tarkistaisi tiedon perinteisistä uutislähteistä, mutta vaihtoehtoiset uutismediat ja vaikuttajat seuraavat lähellä perässä. 26–24% vastaajista sanoo luottavansa näihin lähteisiin.

Samaan aikaan 32% vastaajista katsoo, että uutismedia ja toimittajat ovat merkittävä misinformaation lähde. Sosiaalisen median alustoista Facebook ja TikTok nähdään suurimpina misinformaation levittäjinä.

Demografiset erot

Demografiset tekijät vaikuttavat siihen, mistä ihmiset hakevat tietoa faktantarkistusta varten:

• Ikä: 18–34-vuotiaat ovat vanhempia ikäryhmiä todennäköisemmin valmiita luottamaan muiden käyttäjien kommentteihin, sosiaaliseen mediaan ja tekoälychatbotteihin.
• Koulutus ja tulotaso: Matalamman koulutustason omaavat luottavat harvemmin uutismediaan, virallisiin lähteisiin, hakukoneisiin tai faktantarkistajiin ja kertovat useammin, etteivät tiedä, mistä tarkistaisivat tiedon oikeellisuuden. Samanlaisia trendejä näkyy myös pienituloisten keskuudessa.
• Poliittinen suuntautuminen: Oikeistoon samaistuvat luottavat jonkin verran vähemmän faktantarkistajiin, virallisiin lähteisiin ja Wikipediaan. Selvästi suurin ero on kuitenkin poliittisesti sitoutumattomien kohdalla: he kertovat huomattavasti useammin, etteivät tiedä, mistä hakea tietoa, ja turvautuvat selvästi harvemmin uutislähteisiin, virallisiin lähteisiin tai faktantarkistajiin. Nämä lähteet ovat sen sijaan yleisempiä niiden keskuudessa, joilla on poliittinen kanta

Luottamustaso ja faktantarkistuskäyttäytyminen

Kuten voi odottaa, uutisiin kohdistuva luottamuksen taso vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti ihmiset tarkistavat epäilyttävän tiedon sellaisesta uutislähteestä, johon he luottavat. Mitä enemmän uutisiin luotetaan, sitä useammin niitä käytetään tiedon varmentamiseen.

Kuten aiemmin todettiin, Pohjoismaissa kuten Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa uutisluottamus on jatkuvasti maailman korkeinta, mikä saa asukkaat turvautumaan muita useammin luotettaviin uutislähteisiin faktantarkistuksessa.

Yhdysvalloissa poliittinen polarisaatio vaikuttaa myös faktantarkistustapoihin. Vaikka vasemmistoon ja keskustaan kallistuvat suhtautuvat Fox Newsiin laajalti epäluuloisesti, oikeisto käyttää sitä yleisesti tiedon tarkistamiseen.

Maissa, joissa poliittinen polarisaatio on vähäisempää, ihmiset luottavat tyypillisesti julkisiin ja puolueettomiin uutislähteisiin ja käyttävät niitä faktantarkistukseen.

Paikallisuutisten rooli muuttuvassa mediaympäristössä

Muuttuva digitaalinen mediaympäristö on vaikuttanut paikallisuutiskenttään eri tavoin eri puolilla maailmaa. Pohjoismaissa monet mediatalot ovat selvinneet myrskystä, kun taas Yhdysvalloissa paikallisuutisten toimintaympäristö on heikentynyt, ja vuodesta 2005 lähtien on suljettu jo 3 000 paikallislehteä.

Yleinen kiinnostus uutisia kohtaan kulkee usein käsi kädessä paikallisuutisista kiinnostumisen kanssa. Suomessa kiinnostus paikallisuutisiin on korkeaa: 55% vastaajista kertoi olevansa "erittäin kiinnostunut" paikallisuutisista. Viimeisen viikon aikana 88% oli hakenut paikallista tietoa (uutisia, kulttuuria, tietopalveluita, politiikkaa, urheilua, tiedotteita jne.) ja 68 oli lukenut paikallisuutisia.

Muualla maailmassa kiinnostus paikallisuutisiin ja uutisiin ylipäätään on matalampaa, kuten esimerkiksi Japanissa, Taiwanissa ja Slovakiassa.

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Paikallistiedon hakutavat muuttuvat

Joillakin markkinoilla ihmisten tavat hakea paikallistietoa ovat muuttumassa.

Osassa maista ihmiset turvautuvat enemmän hakukoneisiin tai sosiaaliseen mediaan kuin paikallisiin uutiskanaviin etsiessään tietoa paikallisista tapahtumista ja aktiviteeteista. Paikalliset uutismediat nähdään kuitenkin yhä parempana lähteenä erityisesti politiikkaan, uutisiin ja virallisiin tiedotteisiin liittyvissä asioissa, vaikka tämä vaihtelee markkinoittain.

Markkinoilla, joissa alustojen merkitys on suuri (esimerkiksi Thaimaa), ihmiset hakevat kaiken paikallistiedon ensisijaisesti alustoilta. Markkinoilla, joissa alustojen merkitys on vähäisempi (esimerkiksi Suomi), paikallisuutismedia on edelleen ensisijainen lähde.

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Näin paikallismediat voivat vastata muutokseen

Markkinasta riippuen paikallismedioiden on arvioitava:

• kuinka suuri rooli alustoilla on yleisön mediankäytössä
• millaista tietoa ihmiset odottavat saavansa paikallisilta uutislähteiltä

Näiden tekijöiden ymmärtäminen on olennaista, jotta paikallismedia voi tavoittaa ja sitouttaa yleisönsä.

Vahvan paikallisen uutistarjonnan ylläpitäminen on elintärkeää, mutta sen turvaaminen edellyttää liiketoimintamalleja, jotka toimivat yhä enemmän alustavetoisessa taloudessa. Suomessa paikallismedioiden asema on toistaiseksi vahva, mutta yleisön mediankäyttötapojen muutos ja alustojen kasvu edellyttävät jatkuvaa sopeutumista.

Uutisten maksullisuus ja kilpailu tilaajista

Julkaisijoiden on entistä vaikeampaa rakentaa kestävää liiketoimintaa. Viime vuosina moni on vähentänyt riippuvuuttaan mainostuloista ja siirtänyt painopistettä suoraan tilaajamaksuihin.

Silti suuri osa kuluttajista epäröi yhä maksaa verkkouutisista, ja useimmat julkaisijat ovat jo tavoittaneet lähes kaikki ne, jotka ovat valmiita tilaamaan. Tämän seurauksena suosituimmat sanomalehdet keräävät suurimman osan maksavista lukijoista.

Uusia tulokokeiluja

Julkaisijat ovat kokeilleet erilaisia malleja, kuten:

• Monilehtipaketit: pääsy useampaan julkaisuun yhdellä tilauksella
• Palvelupaketit: sanomalehtitilauksen yhdistäminen peleihin, podcasteihin tai muihin digitaalisiin tuotteisiin
• Lyhytaikaiset tilaukset: yhden päivän tai viikon mittaiset tilaukset

Ihmisistä, jotka eivät tällä hetkellä maksa verkkouutisista, osa on jonkin verran kiinnostunut kokeilemaan näitä malleja, mikä viittaa rajalliseen kasvupotentiaaliin. Silti 71% ihmisistä, jotka eivät maksa verkkouutisista, ei ole kiinnostunut yhdestäkään näistä vaihtoehdoista.

Kestävien tulomallien kehittäminen on välttämätöntä, mutta yhä kovenevassa kilpailussa myös teknologialla on keskeinen rooli yleisön houkuttelemisessa, sitouttamisessa ja säilyttämisessä.

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Teknologia ja yleisön sitouttaminen

Käyttökokemuksen personointi tekoälyajalla

Teknologian kehittyessä julkaisijat etsivät uusia keinoja lisätä asiakasuskollisuutta ja vastata sitoutumisen laskuun. Yksi keino on personointi, jonka laajamittainen toteuttaminen on tullut mahdolliseksi tekoälyn avulla.

Reutersin kyselyssä 80% mediapäättäjistä arvioi, että tekoäly on vuonna 2025 erittäin tärkeä uutisten jakelussa ja suosituksissa. Tekoälyä hyödynnetään paitsi uutisvalikoiman personointiin yksittäisille lukijoille myös siihen, missä muodossa sisältö tarjotaan. Tekoälyä käytetään esimerkiksi sisällön muokkaamiseksi tekstistä äänisisällöksi, äänestä tekstiksi, tiivistelmiksi ja chatbot-palveluiksi.

Yleisön mukavuusaste tekoälypersonointia kohtaan

Reutersin raportissa selvitettiin, kuinka mukavaksi ihmiset kokevat tekoälyn käytön uutisten personointiin:

• 49% kaikista haastatelluista koki olonsa mukavaksi 
• 54% alle 35-vuotiaista (jotka ovat tottuneempia sosiaalisen median personoituihin algoritmeihin)
• 38% yli 35-vuotiaista

Personointiin myönteisesti suhtautuvat mainitsivat hyötyinä esimerkiksi:

• Uutisten parempi osuvuus
• Ajan ja vaivan säästö
• Algoritmit koetaan vähemmän puolueellisiksi kuin ihmiset
• Monipuolisempi aihe- ja näkökulmakirjo

Kielteisesti suhtautuvat puolestaan nostivat esiin haittoja, kuten:

• Asiaan kuulumattomat tai heikkolaatuiset uutiset
• Pelko tärkeiden uutisten missaamisesta
• Enemmän puolueellisuutta tai manipulointia
• Yksityisyyden loukkaaminen
• Kontrollin menetys siitä, mitä näkee

Yleisön kiinnostus eri tekoälytyökaluja kohtaan

Yleisön kiinnostus tekoälypohjaiseen personointiin on kokonaisuudessaan melko vähäistä, keskimäärin 30%. Eniten kiinnostusta herättivät:

• Artikkelien tiivistelmät
• Artikkelien käännökset
• Juttujen suositukset
• Räätälöidyt etusivut

Samaan aikaan 75% mediapäättäjistä aikoo ottaa käyttöön tekstistä puheeksi -ratkaisuja vuonna 2025, vaikka yleisön kiinnostus on vain 15%.

Eri markkinoilla kiinnostus vaihtelee: käännöspalvelut kiinnostavat eniten kielellisesti uniikeissa Euroopan maissa, kun taas maissa, joissa lukutaito on matalampi, suositumpaa on sisällön mukauttaminen eri lukutasoille.

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Vähäinen mukavuusaste tekoälyn käyttöä kohtaan (ja vastaajien ikä) vaikuttavat myös kiinnostukseen tekoälytyökaluja kohtaan. Nuoremmat ovat tekoälyä kohtaan hyväksyvämpiä, kun taas uutisia jo valmiiksi välttelevillä on hyvin vähän kiinnostusta tekoälypersonointiin.

Vaikka kiinnostus on kokonaisuudessaan vähäistä, taustalla saattaa olla myös näiden työkalujen tuntemattomuus. Tekoäly on kuitenkin yhä suhteellisen uusi teknologia. Sen käyttöönotossa tulisi silti huomioida yleisön mieltymykset ja mukavuustaso.

Ilmoitukset yleisön sitouttamisen työkaluna

Laajemman alustamuutoksen myötä uutissivustojen ja -sovellusten ilmoituksista on tullut yhä yleisempi tapa tavoittaa yleisö ja luoda säännöllistä sitoutumista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana viikoittain uutisilmoituksia saavien määrä on kolminkertaistunut eri markkinoilla.

Ilmoitukset voivat olla erittäin tehokkaita, mutta jos niitä ei hallita huolellisesti, ne voivat myös kuormittaa käyttäjiä liikaa.

Ilmoitukset vs. muut kanavat

Ilmoitukset ja uutiskirjeet ovat tehokkaimpia työkaluja syvempien suhteiden luomisessa vakiintuneiden lukijoiden kanssa. Hakukoneet ja sosiaalinen media sen sijaan tuovat yleensä enemmän liikennettä, mutta sitoutuminen jää usein pinnallisemmaksi.

Kuten odottaa saattaa, uutisilmoituksia saavilla on yleensä suurempi kiinnostus uutisiin kuin niillä, jotka eivät niitä saa.

Luotettavat, julkisen palvelun taustaa omaavat brändit (esim. BBC) menestyvät erityisen hyvin ilmoitusten sitouttavuudessa. Myös uutiskoostepalvelut, kuten Google News, Apple News ja Opera News, sijoittuvat korkealle. Korkean alustoitumisasteen (eng. platformised) maissa sosiaalisen median palvelut kuuluvat merkittävimpiin uutisilmoitusten lähteisiin.

Miksi ilmoitukset kytketään pois päältä

43% vastaajista, jotka eivät saa uutisilmoituksia, kertoi kytkeneensä ne itse pois päältä. Syitä olivat muun muassa:

• Ilmoituksia tulee liikaa
• Ilmoitukset koetaan hyödyttömiksi
• Uutisten luonne aiheuttaa ahdistusta tai masentuneisuutta
• Ilmoitukset vaikuttavat klikkiotsikoilta

Julkaisijoiden käytännöt

Monilla julkaisijoilla on rajoituksia sille, kuinka monta ilmoitusta he lähettävät, milloin ne lähetetään ja mitä aiheita ne koskevat. Toisilla ei ole lainkaan rajoituksia, vaikka käyttöjärjestelmät, kuten Android ja Apple, varoittavat liiallisista ilmoituksista ja ovat ottaneet käyttöön toimintoja, joilla niitä pyritään hillitsemään puhelimissa, kuten ryhmittely, priorisointi ja tekoälytiivistelmät.

Julkaisijoiden on löydettävä tasapaino yleisön sitouttamisen ja liiallisten ilmoitusten aiheuttaman kuormituksen välillä.

Uutispodcastien muuttuva kenttä

Uutismediat ovat panostaneet podcasteihin tavoittaakseen nuorempia yleisöjä. Silti uutispodcastit ovat edelleen verrattain marginaalinen ilmiö: Yhdysvalloissa 15% kuuntelee uutispodcasteja viikoittain, kun Japanissa vastaava osuus on vain 3%.

Podcastit toimivat harvoin ensisijaisena uutislähteenä, vaan täydentävänä formaattina. Vaikka kuuntelijoiden määrä on toistaiseksi pieni, ne tarjoavat mediataloille houkuttelevan markkinan:

• Podcastien kuuntelijat ovat keskimäärin nuorempia, varakkaampia ja koulutetumpia.
• He myös ovat kiinnostuneempia uutisista (71% erittäin kiinnostunut vs. 45 niistä, jotka eivät kuuntele podcasteja).
• Noin 40% podcast-kuuntelijoista olisi valmis maksamaan kohtuullisen hinnan uutisaiheisista podcasteista.

Tätä aihetta, mukaan lukien formaattitrendit, yleisön tottumukset ja ansaintamallit, käsittelemme tarkemmin erillisessä uutispodcasteja käsittelevässä blogikirjoituksessamme.

Kuvalähde: The Reuters Institute Digital News Report 2025

Podcast-markkinat maittain

Yhdysvalloissa uutispodcastien kenttä on kehittynein, ja suosituimmat alustat ovat YouTube ja Spotify. Kuunnelluimpien uutispodcastien joukossa on:

• Vakiintuneita mediabrändejä, kuten The New York Times ja BBC
• Poliittisesti suuntautuneita itsenäisiä ohjelmia: The Joe Rogan Experience (oikealle kallistuva), MeidasTouch ja Pod Save America (vasemmalle kallistuvia)

Isossa-Britanniassa markkina koostuu niin tunnetuista brändeistä kuin itsenäisistä toimijoista, ja poliittinen jakauma on maltillisempi. Käytetyimmät alustat ovat Spotify ja BBC Sounds.

Norjassa markkina on voimakkaasti keskittynyt vakiintuneiden toimijoiden ympärille. Julkisen palvelun yleisradioyhtiö NRK saa kolmanneksen kaikista maininnoista. Suosituimmat kuuntelualustat ovat NRK Radio ja Spotify.

Tulotavat

Useimmat podcasteja tuottavat julkaisijat ansaitsevat niillä esimerkiksi:

• Sisällyttämällä ne osaksi tilauksia tai paketteja
• Tarjoamalla vain podcasteihin keskittyviä tilauksia (esim. The New York Times -äänisovellus)

Kuuntelijat arvostavat syvyyttä: 73% kertoo, että podcastit auttavat heitä ymmärtämään aiheita paremmin kuin muut mediamuodot. Yleisön suosima ansaintamalli on kuitenkin maksetut mainospaikat, ei tilaus- tai maksumuurimallit.

Videopodcastien nousu

Videomuotoiset podcastit kasvattavat suosiotaan, mistä kertoo esimerkiksi YouTuben vahva asema Yhdysvalloissa. Reuters kuitenkin huomauttaa, että uutispodcasteissa painopiste on sisällössä ja faktoissa, ei juontajissa, joten videomuoto ei ole aina välttämätön.

Yhteenveto

Digital News Report 2025 antaa laajan katsauksen tämän päivän digitaaliseen mediaympäristöön, jossa luottamus, teknologia ja yleisön käyttäytyminen ovat jatkuvassa muutoksessa.

Jotta uutismediat pysyisivät relevantteina, niiden on:

• Sopeuduttava muuttuvien yleisöodotusten mukaisesti
• Reagoitava siihen, että monissa maissa uutisten löytäminen tapahtuu yhä enemmän alustojen kautta. Suomessa tämä kehitys on ollut hitaampaa, mutta sen vaikutukset on syytä ennakoida
• Arvioitava huolellisesti, miten ja milloin ottaa käyttöön työkaluja, kuten tekoälyä ja ilmoituksia

Suomi erottuu raportissa edukseen monella mittarilla. Luottamus uutisiin on maailman korkeimpia (67%), ja kiinnostus uutisiin ja paikallisuutisiin on poikkeuksellisen suurta. Lisäksi Suomessa paikallisjournalismi on säilynyt vahvana, ja uutisvideoiden kulutus omilla alustoilla on pysynyt korkealla tasolla investointien ansiosta.

Haasteista riittää, mutta yleisön tavoittaminen ja sitouttaminen on yhä mahdollista niille, jotka pystyvät mukautumaan muutoksiin.

Keskeiset havainnot

• Sosiaalinen media on 44%:lle 18–24-vuotiaista tärkein uutislähde; sosiaalisten uutisvideoiden käyttö on noussut 52%:sta (2020) 75:iin.
• Maailmanlaajuinen luottamus uutisiin on vakaa (40%), mutta uutisten välttely kasvaa negatiivisuuden ja ylikuormituksen vuoksi.
• 58% on huolissaan misinformaatiosta; Facebook ja TikTok nähdään suurimpina uhkina.
• Pohjoismainen paikallisuutisointi on vahvaa; Yhdysvalloissa on suljettu 3 000 paikallislehteä vuodesta 2005.
• Tilaajamäärien kasvu hidastuu; 71% ihmisistä, jotka eivät maksa uutisista eivät ole kiinnostunut mistään tilausmallista.
• Kiinnostus tekoälypersonointiin on matala (30%), mutta mediapäättäjät investoivat siihen vahvasti.
• Ilmoitukset voivat syventää sitoutumista, mutta riskinä on käyttäjien kuormittaminen.
• Uutispodcastit ovat yhä niche-ilmiö, mutta houkuttelevat nuorta, sitoutunutta ja varakasta yleisöä.