Journalismin ja teknologian trendit 2026

Tämä blogikirjoitus on yhteenveto Reutersin Journalism and Technology Trends and Predictions 2026 -raportista. Raportti tarkastelee journalismia kohtaavia paineita, alustojen murrosta, tekoälyn vaikutuksia sekä mediayhtiöiden liiketoiminnallisia haasteita. Kokonaiskuva on kaksijakoinen: ala on selvästi kovassa paineessa, mutta samaan aikaan mediatalot kokeilevat aktiivisesti uusia strategioita, teknologioita ja sisältömuotoja vastatakseen nopeaan muutokseen.

Luottamus journalismin tulevaisuuteen heikkenee

Edellisvuosilta tuttu trendi jatkuu: vain 38 % raporttiin haastatelluista kustantajista luottaa journalismin tulevaisuuteen. Luku on 22 prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2022. Luottamuksen jatkuvan heikkenemisen taustalla on kolme keskeistä tekijää: tekoälyn lisääntyvä käyttöönotto, nuorempien ja uutisista vähemmän kiinnostuneiden yleisöjen etääntyminen perinteisestä mediasta, sekä poliittisten toimijoiden lisääntyvä pyrkimys heikentää luottamusta journalismiin. 

Laskevat tulot ovat joillakin alueilla lisänneet riippuvuutta julkisesta rahoituksesta, samalla kun yhä useammat lait rajoittavat toimittajien mahdollisuuksia työskennellä vapaasti. Tämän seurauksena Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisema maailman lehdistönvapausindeksi on nyt heikoimmalla tasollaan koko indeksin historian aikana.

Reuters ennustaa, että poliitikot tulevat yhä useammin ohittamaan perinteisen uutismedian kokonaan ja viestimään suoraan yleisöille sosiaalisen median ja podcastien kautta. Samalla uutismedioiden odotetaan panostavan entistä enemmän journalismin arvon puolustamiseen, kielteisten mielikuvien oikaisemiseen ja yleisön luottamuksen vahvistamiseen.

Sosiaalisen median murros ja videon jatkuva nousu

Sosiaalinen media on muuttunut ystävien ja perheen välisestä vuorovaikutuksesta loputtomiksi videovirroiksi, johon sisältöä tuottavat käyttäjälle tuntemattomat ihmiset. Alustojen algoritmit suosivat viihteellistä sisältöä vakavien tai raskaiksi koettujen uutisten sijaan. Tämän seurauksena liikenne esimerkiksi Facebookista ja X:stä on laskenut yli 40 % viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana.

Yhä useammat julkaisijat pitävät Facebookia ja X:ää hiipuvina alustoina ja panostavat enemmän YouTubeen, tekoälypohjaisiin alustoihin ja TikTokiin. Instagram, LinkedIn, WhatsApp ja Google Discover nähdään myös tärkeinä vaihtoehtoisina liikenteen lähteinä. Uudempi tulokas on Substack, jossa osa mediataloista kokeilee blogien ja uutiskirjeiden julkaisua tavoittaakseen uusia yleisöjä. 

Videopohjaisten alustojen hallitsevan aseman myötä julkaisijat investoivat voimakkaasti pystysuuntaiseen videosisältöön, jota voidaan julkaista omilla verkkosivustoilla ja kierrättää sosiaalisen median kanaviin. Sisällön julkaiseminen erityisesti YouTubessa ja TikTokissa on entistä tärkeämpää, sillä nuoremmat yleisöt käyttävät näitä alustoja yhä useammin ensisijaisina uutislähteinään.

Samalla sosiaalisen median käyttö siirtyy yhä enemmän puhelimista olohuoneisiin. Nuoret katsovat YouTubea yhä useammin televisioiden kautta, ja suosituin sisältö muistuttaa yhä useammin perinteistä televisiota, kun keskusteluohjelmat ja viihdeformaatit hallitsevat katselulistoja.

Julkaisijat vastaavat sisällöntuottajien suosion kasvuun

Algoritmien ohjaamat sisällöt ja helppokäyttöiset sisällöntuotantotyökalut ovat lisänneet itsenäisten sisällöntuottajien suosiota ja hämärtäneet perinteisten mediatalojen ja yksittäisten tekijöiden välistä rajaa. Esimerkiksi TikTokissa sisällöntuottajat jakavat usein tuoreita uutisia oman kommentointinsa ja näkökulmansa kautta.

Noin 70 % vastaajista kertoo olevansa jonkin verran tai erittäin huolissaan siitä, että sisällöntuottajat vievät yleisöjen aikaa ja huomiota pois mediataloilta. Lisäksi 39 % pelkää journalistien yhä useammin siirtyvän media-alalta itsenäiseen sisällöntuottoon.

Vastauksena tähän monet julkaisijat omaksuvat sisällöntuottajamaisempia toimintatapoja ja panostavat aiempaa enemmän aitouteen, persoonallisiin formaatteihin ja suoriin yleisösuhteisiin. Noin 76 % kertoo aikovansa rohkaista journalisteja toimimaan enemmän sisällöntuottajien tavoin, ja 50 % tekee yhteistyötä sisällöntuottajien kanssa jakelun osalta. Samalla journalistit toimivat edelleen tiukkojen eettisten ja toimituksellisten periaatteiden puitteissa, mikä edellyttää tasapainoa persoonallisuuden, objektiivisuuden ja maineeseen liittyvien riskien välillä.

Osa mediataloista, kuten brittiläinen tabloidi Daily Mail, on päätynyt palkkaamaan sisällöntuottajia suoraan. Tavoitteena on erityisesti nuorempien yleisöjen tavoittaminen sekä uusien tulovirtojen luominen esimerkiksi sponsoroidun ja maksullisen sisällön kautta.

Mis- ja disinformaation hillitsemiseksi viranomaiset ja alan toimijat etsivät malleja, joissa vastuulliset sisällöntuottajat voisivat sitoutua seuraamaan journalistisia eettisiä periaatteita. Tällöin perinteinen sääntely voisi ulottua aiempaa useammin myös yksittäisiin tekijöihin.

Tekoälyn kasvava rooli journalismissa

Tekoäly, haku ja löydettävyyden muutos

Tekoäly muuttaa nopeasti digitaalista toimintaympäristöä. Julkaisijoille yksi välittömimmistä ja merkittävimmistä huolenaiheista on verkkoliikenteen väheneminen, kun hakukoneet siirtyvät perinteisistä hakutuloksista kohti tekoälyn tuottamia vastauksia.

Tekoälypohjainen haku lisää myös niin sanottuja nollaklikkihakuja, mikä vähentää ohjautumista julkaisijoiden verkkosivustoille. Olemme käsitelleet tekoälyhaun vaikutuksia liikenteeseen tarkemmin toisessa blogikirjoituksessamme, jonka voit lukea täältä.

Maailmanlaajuinen liikenne Google-hauista laski 33 % marraskuun 2024 ja marraskuun 2025 välillä, mutta ei ole täysin selvää, kuinka suuri osa laskusta johtuu Googlen käyttämistä tekoälykoosteista. ChatGPT:n kautta tuleva liikenne kasvaa nopeasti, mutta se on määrältään minimaalista verrattuna Googleen.

Julkaisijat odottavat verkkoliikenteen vähenevän seuraavien kolmen vuoden aikana jopa 75 %. Optimistisimmassakin skenaariossa laskuksi arvioidaan 20 %. Osa medioista raportoi jo nyt merkittäviä pudotuksia, kun taas toisilla vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi. Erityisesti lifestyle- ja hyötysisällöt ovat kärsineet, kun taas uutismediat ja ajankohtaisjournalismi ovat selvinneet paremmin. Syynä on se, että nopeasti kehittyvät uutistilanteet ovat tekoälylle edelleen haasteellisia, minkä vuoksi esimerkiksi Googlen hauissa ei kehittyvien uutisten kohdalla näy tekoäly-yhteenvetoa.

Julkaisijoiden vastauksia tekoälyn haasteisiin ovat olleet muun muassa oikeustoimet tekoäly-yhtiöitä vastaan luvattomasta sisällön käytöstä sekä erilaiset lisensointi- ja tulonjakosopimukset. Näiden sopimusten ei kuitenkaan yleisesti odoteta tuovan merkittäviä tuloja medioille.

Tulevan vuoden aikana Reuters ennustaa vastauskoneoptimisoinnin (eng. Answer Engine Optimisation) palveluiden yleistyvän. Lisäksi alan järjestöiden odotetaan alkavan edustaa pienempiä toimijoita oikeudellisissa prosesseissa, jotka liittyvät niiden sisällön luvattomaan käyttöön tekoälypohjaisissa chatboteissa. 

Tekoäly muuttaa sisältöstrategioita

Tekoälyn kyetessä tuottamaan nopeasti sisältöä yhä useammasta aiheesta julkaisijat kokevat entistä vahvemmin, että median arvo syntyy erottuvuudesta. Painopiste siirtyy kohti omaperäistä ja laadukasta journalismia, kuten kenttätyöhön perustuvaa raportointia, taustoittavaa analyysiä, yhteisöjen rakentamista, inhimillisiä tarinoita, faktantarkistusta, mielipidesisältöjä ja ajankohtaista livejournalismia. Sisällön tekeminen nähdään yhä enemmän kokonaisina kokemuksina, jotka ohjaavat yleisöjä palaamaan säännöllisesti median pariin.

Palvelujournalismi, yleisuutiset, ajaton perussisältö ja kysymys–vastaus-muotoiset artikkelit ovat puolestaan sisältöjä, joissa tekoälyn roolin arvioidaan kasvavan perinteisen toimitustyön kustannuksella.

Samaan aikaan panostukset ääni- ja videosisältöihin jatkuvat. 79 % mediajohtajista aikoo lisätä investointeja videoon ja 71 % audioon. Näitä sisältömuotoja tekoälyn on vaikeampi tiivistää tehokkaasti, ja ne myös kulutetaan todennäköisemmin kokonaisuudessaan.

Kaikki julkaisijat eivät kuitenkaan suhtaudu tekoälyyn vain uhkana. Osa hyödyntää sitä tietoisesti työn nopeuttamiseen ja tehokkuuden kasvattamiseen, kuitenkin ihmisen valvonnassa. Oikein käytettynä tekoäly voi vapauttaa toimittajien aikaa alkuperäiseen journalismiin sen sijaan, että se korvaisi ihmisen.

Tekoäly, misinformaatio ja luottamus

Tekoälyn tuottaman sisällön osuus internetissä kasvaa nopeasti. Joidenkin arvioiden mukaan valtaosa verkossa tuotetusta sisällöstä on jo nyt tekoälyn tuottamaa. Niin sanottu AI-lieju herättää huolta siitä, että aito ihmisten tekemä sisältö jää misinformaatiota levittävän, heikkolaatuisen massasisällön jalkoihin.

Tekoälyn tuottamia kuvia, ääntä ja videoita on jo hyödynnetty poliittisessa viestinnässä eri puolilla maailmaa. Vaikka monet tapaukset on saatu nopeasti oikaistua, vaalivaikuttamisen riski on edelleen merkittävä, erityisesti kun tekoälyn tuottama media käy yhä vaikeammaksi erottaa aidosta sisällöstä. Näitä riskejä lisää se, että suuret sosiaalisen median alustat ovat purkaneet sisällönmoderointia ja faktantarkistusta Yhdysvalloissa koetun poliittisen painostuksen seurauksena.

Suurin osa julkaisijoista uskoo, että tekoälyn tuottaman sisällön määrän kasvu vahvistaa pitkällä aikavälillä luotettavan uutismedian asemaa. Kun yleisöjen huoli virheellisestä, harhaanjohtavasta ja heikkolaatuisesta sisällöstä kasvaa, luotettavien lähteiden merkitys korostuu.

Reutersin ennustuksen mukaan alan toimijat tulevat vastaamaan AI-liejun kasvuun lisäämällä panostuksia sisällön alkuperän todentamiseen. Ammattimaisesti tuotettuun sisältöön pyritään liittämään entistä enemmän metatietoja, joilla voidaan osoittaa sen alkuperä. Edistyminen on kuitenkin ollut hidasta: tällä hetkellä vain noin yksi prosentti uutiskuvista ja -videoista sisältää alkuperätietoja. Todellinen kehitys edellyttää laajaa sitoutumista metatietojen käyttöönottoon.

Reuters odottaa myös, että alustat lisäävät panostuksiaan synteettisen ja manipuloidun sisällön tunnistamiseen. Toistaiseksi tunnistus on ollut vain osittain tehokasta. Esimerkiksi TikTok tunnistaa automaattisesti alle puolet alustalleen ladatusta tekoälyn tuottamasta sisällöstä. Lisäksi alustojen odotetaan panostavan enemmän sisällöntuottajien kouluttamiseen siitä, mitä tulee merkitä ja miksi avoimuus tekoälyn käytöstä on tärkeää.

Näiden kehityskulkujen rinnalla huolta herättää tekoälypohjaisten sisältötehtaiden yleistyminen. Automaattisesti tuotettujen valeuutissivustojen määrä kasvaa, ja ne tuottavat suuria määriä heikkolaatuista ja harhaanjohtavaa sisältöä algoritmien ehdoilla, ei yleisöjä palvellen.

Tekoälyn haasteet eivät rajoitu vain julkiseen sisältöön. Myös työelämässä tekoälyn harkitsematon käyttö on johtanut ilmiöön, jota jotkut kuvaavat ”work slopiksi”. Tällöin tekoälyn tuottamat dokumentit ja esitykset eivät tuo todellista lisäarvoa tai vie työtä merkityksellisesti eteenpäin. Kun tämänkaltaiset käyttötavat tulevat näkyvämmiksi, odotettavissa on vastareaktio heikkolaatuisen ja huonosti sovellettun tekoälyn käyttöä kohtaan.

Tekoäly toimituksissa

Uutismediat ottavat tekoälyä yhä laajemmin käyttöön toimituksissaan tehostaakseen työtä ja parantaakseen journalismin laatua. Huolia kuitenkin on. Useat johtavat asiantuntijat ovat kritisoineet tekoälypohjaisten chatbottien heikkoa tarkkuutta uutissisältöjen kohdalla, ja EBU:n tutkimuksen mukaan chatbotit esittävät uutisia virheellisesti lähes puolessa tapauksista.

Tästä huolimatta julkaisijat pitävät monia tekoälyn käyttökohteita erittäin tärkeinä liiketoiminnalleen, ja käyttötapojen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tällä hetkellä tärkeimpiä käyttötapauksia ovat taustatehtävien automaatio, ohjelmointi ja tuotekehitys, sisällön jakelu ja suosittelu, kaupalliset käyttötarkoitukset sekä uutishankinta.

Erityisesti ohjelmoinnin rooli on kasvanut nopeasti: sen merkitys on noussut 16 % viime vuosista, kun tekoälyn ohjelmointikyvykkyys on kasvanut. Kun julkaisijat arvioivat nykyisten tekoälyhankkeidensa vaikutuksia, 13 % pitää niitä mullistavina, 44 % lupaavina ja 42 % vaikutuksiltaan rajallisina. Vain 2 % kokee tekoälyhankkeiden olleen pettymys.

Toistaiseksi tekoälyinvestoinnit eivät ole johtaneet merkittäviin työpaikkavähennyksiin toimituksissa. Osa organisaatioista jopa kertoo, että tekoälyn käyttöönotto on synnyttänyt uusia rooleja olemassa olevien poistumisen sijaan.

Käytännön esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä toimitustyössä ovat muun muassa:

• The New York Times, joka on käyttänyt tekoälyä laajojen aineistojen analysointiin, mikä on huomattavasti nopeuttanut tutkivaa journalismia. Ennen saman aineston läpikäyntiin olisi mennyt vuosia, nyt siihen menee muutama viikko. 
• Helsingin Sanomat, joka hyödyntää mikroautomaatioita kehittyvien uutistapauksien tunnistamiseen seuraamalla Telegram-kanavia ja venäjänkielisiä lähteitä
• iTromsøn Djinn-työkalu, joka käy läpi viranomaisasiakirjoja ja paljastaa niistä uusia juttuaiheita

Seuraavaksi katse kääntyy tulevaan. Reuters arvioi, että agenttimaisten tekoälyratkaisujen käyttö lisääntyy tutkimuksessa ja analyysissä, synteettiset juontajat yleistyvät ja sisällön personointi kehittyy. Samalla tekoälypohjaiset chatbotit parantavat sivustojen käytettävyyttä ja sisällön löydettävyyttä. Kokeiluja on jo käynnissä esimerkiksi BBC:llä, VG:llä ja Amazonilla.

Teknologian trendit

Tekoäly vaikuttaa kuluttajateknologian kehitykseen. Markkinoille on tulossa uusia selaimia ja sovelluksia, jotka hyödyntävät tekoälyä ja haastavat perinteisiä vaihtoehtoja, kuten Google Chromea. Näihin sovelluksiin sisältyy usein agenttimaisia ominaisuuksia, joiden avulla ne voivat hoitaa käyttäjän puolesta erilaisia tehtäviä, kuten verkko-ostoksia, sähköpostien luonnostelua, sisällön kääntämistä tai ääniyhteenvetojen luomista. Raportin mukaan 75 % vastaajista odottaa näiden tekoälypohjaisten selainten vaikutuksen olevan merkittävä.

Selainten lisäksi myös tekoälyä hyödyntävien laitteiden määrän ennakoidaan kasvavan. Monissa älypuhelimissa on jo valmiiksi sisäänrakennettuja tekoälytoimintoja, ja Meta on kehittänyt tekoälyä hyödyntäviä älylaseja. Tämä viittaa laajempaan siirtymään kohti niin sanottua avustavaa tietojenkäsittelyä, jossa teknologia toimii taustalla käyttäjää tukien.

Samalla kehityksen vastapainona nähdään kasvavaa ruutuväsymystä ja kriittisempää suhtautumista ruutuaikaan. Australiassa sosiaalisen median käyttö on kielletty alle 16-vuotiailta, ja vastaavia toimia harkitaan myös muissa maissa, kuten myös Suomessa. Tämän rinnalla markkinoille on tullut puhelimia, jotka tarjoavat vain perustason viestintäominaisuuksia tai pyrkivät vähentämään ruutuaikaa tekemällä sovelluksista tarkoituksella vähemmän houkuttelevia. Vaikka niin sanottujen “tyhmien puhelinten” myynti on kasvanut, tästä tuskin muodostuu laajaa massailmiötä. Sen sijaan sosiaalisen median rajoituksilla alaikäisille voisi olla huomattavasti suurempi vaikutus, mikäli ne yleistyvät useammissa maissa.

Tulomallit ja muutoksen esteet

Monet kustantajat suhtautuvat liiketoimintansa tulevaisuuteen epävarmasti, erityisesti uutismediassa, jossa perinteiset tilausmallit hiipuvat nopeammin kuin uudet digitaaliset tulovirrat kasvavat. Tilaukset ovat silti edelleen tärkein odotettu tulonlähde: 76 % kustantajista pitää niitä keskeisinä. Samalla natiivimainonta on noussut uudelleen kiinnostuksen kohteeksi ja yltää nyt 64 prosenttiin (kasvua 5 prosenttiyksikköä). Myös erilaiset tapahtumat (54 %, +6 prosenttiyksikköä) sekä alustarahoitus (37 %, +17 prosenttiyksikköä kahden viime vuoden aikana) ovat kasvattaneet merkitystään.

Samaan aikaan mediatalot maissa, joissa lehdistönvapaus on rajallista, kärsivät merkittävästi Yhdysvaltojen hallinnon alkuvuodesta 2025 tekemistä leikkauksista kansainväliseen apuun. Rahoituksen väheneminen johti useissa tapauksissa sulkemisiin ja irtisanomisiin, mikä heikensi entisestään valmiiksi haurasta mediakenttää näissä maissa.

Innovaatioiden osalta suurin osa organisaatioista keskittyy tällä hetkellä olemassa olevien tuotteiden kehittämiseen. Tätä pitää pääprioriteettinaan 59 % vastaajista. Samalla kuitenkin yli kolmannes (37 %) kertoo painottavansa ensisijaisesti uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Tekoäly nähdään laajasti keskeisenä mahdollistajana sekä nykyisten tuotteiden parantamisessa että uusien rakentamisessa, pitkälti siksi, että sen käyttöönotto on suhteellisen edullista. Varovaisuutta herättävät kuitenkin tekoälyn taipumus tuottaa virheellistä tietoa sekä toimituksissa koetut resurssi- ja osaamispuutteet sekä strategian ja käytännön tekemisen välinen ristiriita.

Reuters ennustaa, että media-ala konsolidoituu edelleen, kun mediatalot hakevat yhteistyön ja kumppanuuksien kautta riittävää kokoa ja resursseja kilpaillakseen globaaleja teknologiayhtiöitä vastaan. Tämä näkyy todennäköisesti uusina yrityskauppoina ja fuusioina.

Samalla paikallisjournalismiin odotetaan syntyvän uusia toimintamalleja. Suomessa esimerkiksi Kaleva suunnittelee pelillistämiseen perustuvaa lähestymistapaa paikalliseen journalismiin. Esimerkki heijastaa laajempaa suuntausta, jossa mediatalot kokeilevat uusia tapoja sitouttaa yleisöjä.

Yhteenveto

Reutersin raportti tekee selväksi, että journalismi on siirtymässä ratkaisevaan vaiheeseen. Tekoäly, alustojen murros ja yleisöjen käyttäytymisen muutokset rapauttavat perinteisiä jakelu- ja tulomalleja nopeammin kuin uusia ehtii syntyä. Samalla nämä paineet korostavat luotettavan ja erottuvan journalismin arvoa ja vauhdittavat kokeiluja uusissa formaateissa, teknologioissa ja liiketoimintamalleissa.

Seuraavat vuodet muovaavat journalismia tavoilla, jotka ovat vasta hahmottumassa. Se, miten mediatalot selviävät tässä muuttuvassa ekosysteemissä, riippuu niiden kyvystä rakentaa luottamusta, pysyä merkityksellisinä ja luoda suoria suhteita yleisöihinsä.