Miten nuoret kuluttavat uutisia: some, videot ja tekoäly

Nuorten sukupolvien ajattelun ymmärtäminen tuntuu olevan ikuinen haaste niin markkinoijille kuin vanhemmillekin. Maailman muuttuessa myös tapamme toimia ja hahmottaa sitä muuttuvat. Nykyinen nuorten sukupolvi (tässä blogissa määritelty 18-24-vuotiaiksi, ellei toisin mainita) on kasvanut yhä digitaalisemmassa maailmassa. Internet ja älypuhelimet ovat olleet heille arkipäivää heidän koko elämänsä ja nyt tekoäly muokkaa maailmaa entisestään. Tämä on väistämättä vaikuttanut siihen, miten he toimivat ja tekevät valintoja. 

Miten nuoret kuluttavat uutisia

Kymmenen vuotta sitten nuorten uutisten kulutus painottui uutismedioiden omiin verkkosivuihin ja sovelluksiin. Tuolloin 36 % nuorista ilmoitti niiden olevan tärkein uutislähteensä. Nyt painopiste on siirtynyt sosiaaliseen mediaan: jo 39 % nuorista kertoo sosiaalisen median olevan heidän tärkein uutislähteensä, mikä on 18 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2015. Samaan aikaan uutismedioiden omien verkkosivujen ja sovellusten merkitys on laskenut 36 prosentista 24 prosenttiin. 64 % nuorista seuraa uutisia edelleen päivittäin, mutta päivittäinen käyttö vähenee nuorten keskuudessa muita ikäryhmiä nopeammin. 

Suomessa kehitys näkyy samansuuntaisena. 13–18-vuotiaiden keskuudessa suosituin uutislähde on TikTok, ja vain vajaa kolmannes nuorista seuraa uutisia suoraan uutismedian sivulta. Uutismedian liiton tutkimuksen mukaan 68% 13-18-vuotiaista seuraa uutisia vähintään muutaman kerran viikossa. 

Koska sosiaalista mediaa käytetään yleensä ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, uutisiin törmätään usein sattumalta. Sisältö ilmestyy käyttäjän syötteeseen algoritmien valitsemana. Tämän seurauksena suoraa suhdetta yksittäisiin uutismedioihin ei välttämättä synny. Brändiuskollisuutta on vaikeampi rakentaa ja halukkuus maksaa tilauksista on matalampi. Uutisten kuluttaminen sosiaalisen median kautta heikentää myös perinteisiä ansaintamalleja, jotka perustuvat tilauksiin ja mainontaan. 

Uutissisällön menestys näillä alustoilla on lisäksi vahvasti riippuvainen algoritmimuutoksista ja teknologiayhtiöiden tekemistä päätöksistä. Tämä nähtiin selvästi vuonna 2023, kun Facebook-liikenne uutissivustoille väheni merkittävästi algoritmimuutosten seurauksena.

Videoalustat ja podcastit

Nuorten uutisten kulutus ei ole siirtynyt pelkästään sosiaaliseen mediaan, vaan yhä enemmän myös videoihin. He suosivat muita ikäryhmiä useammin video- ja audioformaatteja sekä niille rakennettuja alustoja. 32 % nuorista kertoo mieluiten katsovansa uutisia ja 16 % kuuntelevansa niitä, mikä on korkein osuus kaikista ikäryhmistä. Silti lukeminen on edelleen yleisin tapa seurata uutisia (42 %), myös nuorten keskuudessa. Suomessa 13-18-vuotiaiden mieluisin uutisten esitystapa on lyhyet uutisvideot (56 %), kun taas 35 % pitää mieluisimpana tekstimuotoisia lyhyitä uutisia. 

Siirtymää videoon selittää pitkälti pystymuotoisten videoalustojen yleistyminen, jota TikTok on vauhdittanut. Nuoret eivät kuitenkaan kuluta pelkästään lyhyitä videoita, vaan myös pidempi videosisältö ja livelähetykset ovat kasvattaneet suosiotaan esimerkiksi YouTubessa. 

Alustojen välillä Instagram on nuorten keskuudessa käytetyin uutislähde (30 %), jota seuraavat YouTube (23 %) ja TikTok (22 %). Suomessa 13-18-vuotiaiden keskuudessa seuratuimpia uutislähteitä ovat TikTok, iltapäivälehtien sivustot ja Instagram. YouTuben rooli uutisten lähteenä on pysynyt melko vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun taas TikTokin kasvu on ollut nopeaa. Samaan aikaan Facebook on menettänyt merkitystään: vielä kymmenen vuotta sitten 47 % nuorista käytti sitä uutisiin, kun nyt osuus on vain 16 %. Laskua selittää sekä alustan suosion hiipuminen nuorten keskuudessa että aiemmin mainitut algoritmimuutokset. Ylipäätään nuoret käyttävät useita alustoja rinnakkain, mikä tekee heidän tavoittamisestaan yksittäisen kanavan kautta haastavampaa. 

Videoon painottuvat alustat ovat myös luoneet tilaa itsenäisille sisällöntuottajille ja uusille digitaalisille mediatoimijoille, erityisesti maissa, joissa luottamus perinteiseen mediaan on heikentynyt. Monet mediatalot ovat vastanneet tähän kehitykseen panostamalla persoonavetoiseen, nopeatahtiseen ja viihteellisempään sisältöön. Lähestymistapa voi toimia, mutta siihen liittyy myös riskejä. Yleisö kiinnittyy helposti yksittäiseen tekijään brändin sijaan, jolloin yleisö voi seurata tekijää tämän siirtyessä muualle. Esimerkiksi The Washington Post menetti merkittävästi katselukertoja, kun sen TikTok-juontaja Dave Jorgenson siirtyi perustamaan omaa mediaansa. Hän on kertonut yhdeksi syyksi lähtöönsä sen, ettei videosisältö saanut riittävästi tukea lehden päättäjiltä. 

Podcastit ovat myös osa nuorten mediakokonaisuutta, mutta niiden rooli on hieman erilainen. 59 % nuorista kertoo kuuntelevansa podcasteja kuukausittain, kun yli 55-vuotiaista näin tekee 24 %. Nuoret kuluttavat podcasteja myös muita useammin videomuodossa esimerkiksi YouTubessa. Uutispodcastien kohdalla tilanne on kuitenkin päinvastainen: noin puolet podcasteja kuuntelevista vanhemmista kuuntelijoista seuraa uutispodcasteja, kun nuorista näin tekee noin kolmannes. Yksi selitys erolle voi olla se, etteivät nuoret aina miellä kuuntelemaansa sisältöä uutisiksi, vaikka se käsittelisi ajankohtaisia aiheita. 

Uusia tapoja kuluttaa uutisia

Kaksi uudempaa tapaa saada tietoa on yleistymässä nuorten keskuudessa: itsenäiset sisällöntuottajat ja tekoälychatbotit. 

51 % nuorista kertoo seuraavansa uutisia sosiaalisessa mediassa ensisijaisesti sisällöntuottajien ja persoonien kautta, kun taas 39 % seuraa uutisia pääasiassa uutismedioiden kautta. Sisällöntuottajien rooli ja vaikutus vaihtelevat kuitenkin markkinoittain. Alueilla, joilla perinteisellä medialla on edelleen vahva asema, kuten Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, uusien tekijöiden on vaikeampi nousta esiin. Näillä markkinoilla nuoret myös seuraavat todennäköisemmin perinteisiä uutismedioita vaikuttajien sijaan.

Suomessa 13-18-vuotiaista nuorista 72 % luottaa suomalaisten uutismedioiden tuottamiin uutisvideoihin TikTokissa ja 69 % tunnistaa uutismedioiden tuottaman sisällön. Samalla 49 % suomalaisista nuorista arvioi, että jos uutismediat eivät olisi läsnä TikTokissa, he eivät kohtaisi niiden sisältöä lainkaan. 

Sisällöntuottajien keskuudessa eniten huomiota keräävät usein kärjekkäämmät ja kantaa ottavat sisällöt. Samalla on kuitenkin kasvava joukko tekijöitä, jotka keskittyvät selittämään ja yksinkertaistamaan valtavirran uutisia omalle yleisölleen. On myös hyvä huomata, etteivät sisällöntuottajat välttämättä korvaa perinteistä mediaa, vaan usein täydentävät sitä. Uutisia sisällöntuottajien kautta seuraavat kuluttavat usein myös perinteisten uutismedioiden sisältöjä. 

Tekoälyn käyttö uutisten seuraamisessa on vielä melko vähäistä ja siihen suhtaudutaan varauksella. Nuoret ovat kuitenkin käyttöönoton kärjessä: 15 % käyttää tekoälyä uutisten seuraamiseen viikoittain. Nuoret suhtautuvat myös avoimemmin tekoälyn rooliin journalismissa. Noin 30 % hyväksyy uutisten tuotannon pääosin tekoälyn avulla ja 43 % hyväksyy tekoälyn avustaman uutistuotannon. Alueellisia eroja on kuitenkin selvästi, ja esimerkiksi Euroopassa suhtaudutaan tekoälyn käyttöön uutisissa kriittisemmin kuin Yhdysvalloissa.

Suomessa 18-34-vuotiaista 15 % kokee luontevaksi seurata uutisia, jotka on tuotettu pääosin tekoälyn avulla, kun vastaava osuus yli 35-vuotiaista on 8 %. Tekoälyn käytön apuvälineenä uutisten tekoon hyväksyy 39 % nuoremmista, kun yli 35-vuotiaista näin ajattelee 36 %. 

Nuoret käyttävät tekoälyä myös eri tavoin kuin vanhemmat ikäryhmät. Monet hyödyntävät sitä uutisten navigointiin ja ymmärtämiseen (48 %) sekä lähteiden arviointiin. Osa mediataloista, kuten NRK ja Aftonbladet, kertoo tekoälyllä tuotettujen tiivistelmien olevan erityisen suosittuja nuorten keskuudessa. Nuoret ovat myös muita kiinnostuneempia käyttämään tekoälyä uutisten muuntamiseen eri muotoihin, kuten audio- tai videosisällöksi. 

Samaan aikaan tekoälyllä tuotetun sisällön yleistyminen herättää huolta misinformaatiosta sekä julkaisijoiden että yleisön keskuudessa. Noin 60 % nuorista kertoo olevansa huolissaan siitä, mikä verkossa on totta ja mikä ei. Kiinnostavaa on, että tästä huolimatta nuoret käyttävät tekoälyä myös faktantarkistuksen apuna, vaikka tässä roolissa se jääkin vielä jälkeen vakiintuneista ja luotetuista uutislähteistä. 

Nuorten suhtautuminen uutisiin on hieman kriittisempää kuin vanhemmilla ikäryhmillä, mutta erot ikäpolvien välillä ovat melko pieniä. Nuoret kokevat useammin, että heidän sukupolvensa saa liian vähän huomiota mediassa (31 %) ja että heitä käsitellään uutisoinnissa epäoikeudenmukaisesti (35 %).

Suomessa tulokset tukevat tätä havaintoa. 13-18-vuotiaista 39 % kokee, että nuorten näkemyksiä kuullaan medioissa erittäin tai melko hyvin, kun taas 55 % arvioi, että niitä kuullaan erittäin tai melko huonosti. 

Luottamus uutisiin noudattaa samankaltaista linjaa. Ikäryhmien väliset erot ovat keskimäärin pieniä, mutta maiden välillä on merkittäviä eroja ja luottamukseen vaikuttavat tekijät vaihtelevat markkinoittain. On kuitenkin harvinaista, että nuorten luottamus uutisiin olisi korkeampaa kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Suomessa luottamus uutisiin on kansainvälisesti korkealla tasolla: 63% 18-34-vuotiaista luottaa useimpiin uutisiin, kun yli 35-vuotiaista vastaava osuus on hieman korkeampi, 69 %. 

Nuoret ajattelevat useammin, että vaikka uutismedioiden tulisi pääosin pysyä puolueettomina, kaikissa aiheissa neutraalius ei ole perusteltua. He suhtautuvat kriittisemmin näkemyksiin, joita pitävät haitallisina tai vihamielisinä, mutta kannattavat silti yleisesti oikeutta erilaisten mielipiteiden esittämiseen.

Kiinnostus uutisiin on nuorten keskuudessa maailmanlaajuisesti matalampaa (35 %) kuin vanhemmilla ikäryhmillä ja se on myös laskenut ajan myötä. Niiden nuorten osuus, jotka kokevat olevansa erittäin kiinnostuneita uutisista, on laskenut 25 prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Suomessa 50% 18-34-vuotiaista on erittäin tai varsin kiinnostuneita uutisista, kun yli 35-vuotiaista vastaava osuus on 67 %. 

Nuoret eivät kuitenkaan välttele uutisia muita ikäryhmiä enempää. Uutisten välttely on lisääntynyt tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2025 42 % nuorista kertoi välttelevänsä uutisia ainakin toisinaan. Suomessa osuus on jonkin verran matalampi, mutta ilmiö on silti selvästi nähtävissä: 13-18-vuotiaista uutisia välttelee ainakin toisinaan 27% ja 18-34-vuotiaista 32%. 

Yleisin syy uutisten välttelyyn on uutisten negatiivinen vaikutus omaan mielialaan. Nuorten kohdalla korostuu kuitenkin myös se, että uutisia pidetään omaan elämään nähden merkityksettöminä tai vaikeasti seurattavina. 

Mitä nuoret haluavat uutisilta

Sekä nuoret että vanhemmat yleisöt ovat eniten kiinnostuneita paikallisista ja kansainvälisistä uutisista. Erot näkyvät painotuksissa. Nuoret ovat kiinnostuneempia viihteellisemmistä ja “kevyemmistä” uutisista ja vähemmän kiinnostuneita politiikasta kuin vanhemmat ikäryhmät. Myös sukupuolten välillä on eroja: nuoret miehet ovat useammin kiinnostuneita tieteestä, urheilusta ja politiikasta, kun taas nuoria naisia kiinnostavat enemmän esimerkiksi mielenterveys, rikosuutiset ja viihde.

Suomessa 13-18-vuotiaita kiinnostavat eniten nuorten elämään liittyvät uutiset, suuret ajankohtaiset uutisaiheet sekä omiin kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin liittyvät sisällöt. Myös lyhyet, nopeasti kulutettavat sisällöt koetaan mielekkäiksi. Uutismedian liiton tutkimus havaitsi myös sukupuolieroja: pojat ovat erityisen kiinnostuneita urheiluun ja liikuntaan liittyvistä aiheista, kun taas mielenterveyteen liittyvät aiheet kiinnostavat enemmän tyttöjä. 

Uutisten koetaan vastaavan hyvin niihin tarpeisiin, joita pidetään tärkeimpinä, kuten ajan tasalla pysymiseen ja ajankohtaisten aiheiden selittämiseen. Nuorten mielestä uutiset jäävät kuitenkin jälkeen muissa asioissa. Erityisesti he kokevat uutisten olevan harvemmin viihdyttäviä tai positiivisia, vaikka noin puolet ajattelee, että niiden tulisi olla sitä. 

Tähän tarpeeseen vastaamiseksi osa mediataloista on kokeillut rakentavampaa ja ratkaisukeskeisempää journalismia sekä tuonut enemmän esiin positiivisia ja toivoa herättäviä uutisia isojen uutistapahtumien rinnalla. 

Yhteenveto

Nuorten suhde uutisiin on muuttunut merkittävästi. Uutisia ei enää haeta aktiivisesti samalla tavalla kuin aiemmin, vaan ne kohdataan osana muuta sisältöä eri alustoilla, formaateissa ja yhä useammin yksittäisten tekijöiden kautta. Alle 15-vuotiaiden kohdalla tilanne voi kuitenkin muuttua, jos Suomessa otetaan käyttöön Australian kaltainen sosiaalisen median kielto lapsille. 

Nykytilanteen keskeinen havainto on, ettei nuoria tavoiteta yhdellä kanavalla tai yhdellä lähestymistavalla. He liikkuvat alustalta toiselle ja yhdistelevät eri formaatteja sen mukaan, millainen sisältö ja esitystapa palvelevat heidän tarpeitaan parhaiten. Tämä korostaa monikanavaisuuden ja formaattien merkitystä. Kehitykseen sopeutuminen edellyttää, että uutismediat kokeilevat uusia formaatteja ja menevät sinne, missä nuoret viettävät eniten aikaansa. 

Toinen keskeinen johtopäätös liittyy sisältöihin. Nuorten tavoittaminen ei ole pelkästään jakelukysymys, vaan myös sisältökysymys. Tutkimus osoittaa, että nuoria kiinnostavat erityisesti omaan elämään liittyvät aiheet, heille merkitykselliset ilmiöt sekä helposti lähestyttävät ja nopeasti omaksuttavat sisällöt. Samalla he kaipaavat uutisilta enemmän viihteellisyyttä ja positiivisuutta. Tämä tarkoittaa, että mediatalojen on nuoret tavoittaakseen entistä tärkeämpää huomioida nuorten kiinnostuksen kohteet aiheenvalinnassa ja esitystavassa. Kyse ei ole journalististen periaatteiden muuttamisesta, vaan niiden soveltamisesta tavalla, joka tekee sisällöstä nuorille relevantimpaa ja helpommin lähestyttävää. 

Samalla luottamuksen merkitys korostuu entisestään, kun tekoäly herättää huolia misinformaation leviämisestä. Uutismediat ovat vahvassa asemassa toimimaan luotettavina tiedonlähteinä. Siksi nuorten luottamusta on tärkeää vaalia.