Uutisten välttely saattaa vaikuttaa harmittomalta tai jopa hyvältä ratkaisulta mielenterveyden kannalta, mutta irtautuminen yhteiskunnan tapahtumista voi johtaa vakaviin ja haitallisiin seurauksiin. Uutisten välttely vähentää poliittista osallistumista, heikentää demokratiaa ja altistaa ihmiset disinformaatiolle. Kiinnostus uutisiin on kuitenkin romahtanut – erityisesti nuorempien ikäryhmien keskuudessa – joten on entistä tärkeämpää ymmärtää uutisten välttelyn syitä ja keinoja sen ratkaisemiseksi.
Tässä blogissa tarkastellaan, miksi uutisten välttely on ongelmallista, miksi ihmiset kääntävät uutisille selkänsä ja mitä konkreettisia toimia mediatalot voivat tehdä houkutellakseen yleisönsä uudelleen uutisten pariin.
Miksi uutisten välttely on haitallista?
Ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen on olennainen osa merkityksellistä poliittista osallistumista. Kun äänestäjät eivät tunne ehdokkaiden kantoja tai politiikkaa, on vaikea tehdä perusteltuja päätöksiä vaaliuurnilla. Historiallisesti autoritaariset hallinnot ovat rajoittaneet tiedonsaantia pitääkseen kansan tietämättömänä ja helpommin hallittavissa. Luotettavien uutisten säännöllinen seuraaminen vahvistaa myös medialukutaitoa ja auttaa välttämään harhaanjohtavaa tietoa ja salaliittoteorioita.
Miksi ihmiset kääntävät selkänsä uutisille?
Kiinnostuksen puute
Viimeisen vuosikymmenen aikana Reuters-instituutti on raportoinut merkittävästä kiinnostuksen laskusta uutisia kohtaan eri maissa. Tämä laskeva trendi näkyy kaikissa ikäryhmissä, ja alhaisin kiinnostus (33 %) on 18–24-vuotiaiden keskuudessa. Suurin pudotus (-24 %) on tapahtunut 25–34-vuotiaiden ryhmässä. Myös koulutustaustalla on merkitystä: ilman korkeakoulututkintoa olevien kiinnostus laski 63 prosentista 44 prosenttiin, kun taas tutkinnon suorittaneilla lasku oli 71 prosentista 56 prosenttiin.
Miksi uutiset eivät kiinnosta?
Reuters-instituutin tutkimusten mukaan uutisiin kohdistuvan kiinnostuksen hiipumiseen on useita syitä. Tämä lista ei kuitenkaan ole kattava.
- Ihmiset suosivat viihteellistä sisältöä sosiaalisessa mediassa, ja alustojen algoritmit vahvistavat tätä mieltymystä
- Algoritmit nostavat esiin erityisesti uutissisältöä, joka on tunteita herättävää, järkyttävää tai vastakkainasettelua korostavaa, mikä johtaa uutisväsymykseen ja heikentyneeseen luottamukseen
- Tietyt ryhmät (esimerkiksi työväenluokkaiset ihmiset ja nuoret naiset) kokevat, etteivät he saa näkyvyyttä tai että heitä kuvataan kielteisesti
- Uutiset voivat tuntua liian monimutkaisilta tai vaikeaselkoisilta
- Poliittisen sisällön suuri määrä voi uuvuttaa
- Koulutustausta vaikuttaa yhä enemmän siihen, miten ihmiset suhtautuvat mediaan ja miten he sitä käyttävät, erityisesti Yhdysvalloissa
Aktiivinen ja tahaton uutisvälttely
Uutisia täysin välttävien ihmisten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä kehitys on erityisen näkyvää nuorempien ikäryhmien keskuudessa (9–10 % 18–44-vuotiaista vuonna 2024), mikä heijastelee laajempaa kiinnostuksen laskua uutisia kohtaan. Ilman korkeakoulututkintoa olevista 8 % ilmoitti välttelevänsä uutisia täysin, kun taas tutkinnon suorittaneista vastaava luku oli 5 %. Uutisten seuraamista voidaan välttää tietoisesti tai huomaamatta.
Uutisten välttely Suomessa
Vuoden 2024 Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksen Suomen maaraportin mukaan uutisten välttely on Suomessa yleistynyt: vähintään toisinaan uutisia välttelevien osuus kasvoi viidellä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Vaikka Suomessa uutisten välttely on edelleen vähäisempää kuin monissa muissa maissa, ilmiö on yleistymässä erityisesti naisten, nuorten ja pienituloisten keskuudessa. Sen sijaan koulutustasolla ei Suomessa havaittu olevan vaikutusta uutisten välttelyyn.
Miksi ihmiset välttelevät uutisia?
Koska uutisiin kohdistuvan kiinnostuksen puute ja uutisvälttely kulkevat usein käsi kädessä, ovat myös syyt näiden ilmiöiden taustalla pitkälti samankaltaisia:
- Uutiset ovat liian masentavia ja negatiivisia
- Uutisten suuri määrä aiheuttaa tunnekuormitusta ja uupumusta
- Uutisia pidetään epäluotettavina
- Uutiset koetaan usein liian monimutkaisiksi tai tylsiksi
- Uutiset eivät heijasta tai sisällä "kaltaisiani ihmisiä"
- Uutiset ja politiikka eivät yksinkertaisesti kiinnosta
- Arjen stressi vie aikaa ja jaksamista uutisten seuraamiselta
Miten mediatalot voivat vastata uutisvälttelyyn?
Kirjassaan Avoiding the News: Reluctant Audiences for Journalism Benjamin Toff, Ruth Palmer ja Rasmus K. Nielsen esittelevät useita strategioita, joiden avulla mediatalot voivat tavoittaa uutisia vältteleviä yleisöjä uudelleen.
Huomioi, miten ihmiset kokevat uutiset:
- Tarjoa toivoa herättäviä tai ilahduttavia tarinoita kovien uutisten rinnalla
- Tee uutisista merkityksellisempiä osoittamalla, miten ne vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään
- Harjoita rakentavaa journalismia tuomalla esiin ratkaisuja ja myönteisiä esimerkkejä
- Käytä kieltä ja esitystapoja, jotka tekevät uutisista helpommin ymmärrettäviä ja saavutettavia
- Hidasta uutisrytmiä tarjoamalla tiiviitä koosteita päivän tärkeimmistä uutisista esimerkiksi podcastien tai uutiskirjeiden muodossa
- Esimerkki: Suomessa Uusi Juttu tarjoaa kuratoidun päivittäisen uutiskatsauksen, joka auttaa vähentämään tiedon ylikuormitusta
Tunnista ja tavoita uutisia välttelevät yleisöt
- Ymmärrä heidän tarpeitaan, arvojaan ja uskomuksiaan
- Arvioi, edustaako mediasi todella näitä ryhmiä (esim. nuoret, naiset ja työväenluokkaiset)
- Rakenna suhteita ja yhteisöllisyyttä näiden yleisöjen kanssa tavoilla, jotka sopivat heidän arvoihinsa ja tottumuksiinsa
- Korosta paitsi henkilökohtaisia hyötyjä myös sitä, miten ajan tasalla pysyminen tukee vahvempia yhteisöjä ja terveempää demokratiaa
Paketoi uutiset uudelleen
- Yksinkertaista sisältöä: tarjoa lyhyitä tiivistelmiä pitkien artikkelien rinnalle
- Esimerkki: Svenska Dagbladet on lanseerannut SvD Kompakt -formaatin, joka on helposti lähestyttävä ja äänensävyltään empaattinen. Se on suunnattu erityisesti nuoremmille lukijoille ja tarjoaa lyhyitä, samaistuttavia uutistiivistelmiä
- Vältä oletuksia: käytä selkeää kieltä ja tarjoa taustatietoa esimerkiksi erilaisilla widgeteillä; vältä sen olettamista, että lukija tuntee poliittiset tai institutionaaliset toimijat
- Ota huomioon yleisön lukutaidon taso
- Esimerkki: Yhdysvalloissa 54 % aikuisista lukee alle yläasteen tasolla
- Personoi kokemus: räätälöi sisältö vastaamaan käyttäjän tietotasoa ja kiinnostuksen kohteita
- Tee sisältöä sinne, missä ihmiset jo viettävät aikaa: sosiaaliseen mediaan, viestisovelluksiin ja videosovelluksiin
Viestitä journalismin merkityksestä
- Koordinoi koko alan laajuisia viestintäkampanjoita, joilla kerrotaan journalismin tarkoituksesta ja arvosta
- Viestitä sisältösi saavutettavuuudesta ja monipuolisista, helposti kulutettavista uutismuodoista (esim. lyhytvideot, tiivistelmät, podcastit ja tekstistä puheeksi -työkalut)
- Tee kouluyhteistyötä ja mediakasvatustyötä tulevien sukupolvien kanssa
- Torju aktiivisesti yleisiä väärinkäsityksiä ja harhaluuloja journalismista
Puolusta toimituksellisia arvoja ja ammatillisia standardeja
- Aseta selkeät journalistiset standardit ja tee ero uutisten, klikkiotsikoiden ja mielipidekirjoitusten välillä
- Käsittele avoimesti alan puutteita ja ristiriitaisuuksia
- Rakenna luottamusta avoimuuden ja vastuullisuuden avulla
- Esimerkki: Pohjoismainen uutismedia Schibsted on ottanut käyttöön "etiikkalaatikot" uutisartikkeleissa avatakseen juttujen taustalla olevat toimitukselliset valinnat
Yhteenveto
Uutisten välttely ei ole vain henkilökohtainen valinta – sillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten heikentynyt osallistuminen demokratiaan ja lisääntynyt alttius disinformaatiolle ja polarisaatiolle. Mediatalojen on toimittava ennakoivasti ja tarjottava uutisia tavoilla, jotka puhuttelevat epäileviä yleisöjä, edistävät osallisuutta ja viestivät selkeästi journalismin olennaista arvoa. Uutisten välttelyyn on vastattava suoraan ja harkitusti, jotta voimme rakentaa tiedostavia, osallistuvia ja kestäviä yhteiskuntia.
